Markkinoilla odotetaan presidentti Trumpin talouslinjauksia


 
Mikko Mursula
 
 

Tänä aamuna heräsimme maailmaan, jossa on yksi epävarmuustekijä vähemmän kuin eilen: tiedämme nyt, kuka on Yhdysvaltain presidentti seuraavan neljän vuoden ajan. Epävarmuuden määrä ei markkinoiden näkökulmasta kuitenkaan juuri vähentynyt. Markkinoilla on kyllä samalla myös itsetutkiskelun paikka, sillä jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä mentiin odotusarvon kanssa isosti vipuun. Ensimmäinen kerta oli luonnollisesti brittien Brexit-äänestys.

Tulevan presidentin talouspolitiikasta ja markkinoihin vaikuttavista linjauksista emme tiedä vielä paljoakaan. Donald Trumpin kampanja-aikaiset protektionistiset puheet tullimuurien pystyttämisestä ja kansainvälisten kauppasopimusten romuttamisesta ovat herättäneet huolta ympäri maailmaa. Niiden toteutuminen tietäisi huonoa myös Suomen vientivetoiselle taloudelle, olemmehan me yksi globalisaation suurista hyötyjistä.

Kampanjansa aikana Trump hahmotteli myös monia talouskasvulle ja samalla ainakin osakemarkkinoille hyvinkin positiivisia linjauksia, joita ei (kuten näin jälkikäteen sanottuna erheellisesti ei sanojaansakaan) otettu kovin vakavasti. Tällaisiin linjauksiin kuuluvat massiivinen fiskaalinen elvytys erilaiset infrastruktuurihankkeet etunenässä, verojen alentaminen kautta linjan, julkisen hallinnon pienentäminen sekä lukuisat sanojansa mukaan ylisääntelyä purkavat aloitteet.

Mutta mikä lopulta oli pelkkää kampanjaretoriikkaa, ja millaisia päätöksiä Trump ja hänen hallintonsa todella ryhtyvät panemaan toimeen, se jää vielä nähtäväksi. Arvaamattomuus taitaa olla yleisin sana, jolla tulevaa presidenttiä on kuvattu.

Vallan mukana tulee kuitenkin myös vastuu, joka tuntui kuuluvan jo Trumpin ensimmäisessä puheenvuorossa valinnan jälkeen. Voiton varmistuttua Trump esiintyi varsin sovinnollisesti, amerikkalaisten yhtenäisyyttä ja myös kansainvälistä kumppanuutta korostaen. Talousaiheista Trump toisti kampanjan aikana kuultuja teemoja Yhdysvaltain talouden elvyttämisestä sekä merkittävistä satsauksista infrastruktuuriin ja työllisyyden vahvistamiseen. Se, miten tämä ”taloussuunnitelma” toteutetaan, jäi vielä arvailujen varaan.

* * *

Markkinoilla Trumpin valintaa ei osattu odottaa, ja ensi reaktio vaalitulokseen oli raju. Pörssikurssit laskivat jyrkästi sitä mukaa kun Trumpin voitto alkoi näyttää todennäköiseltä, mutta jo iltaan mennessä reaktio tasaantui. Nyt torstaiaamuna kaikki pääosakeindeksit, alkurytinässä eniten romahtanut Aasia mukaan lukien, ovat jo selkeästi ylempänä kuin mitä oltiin ennen äänestystulosta.

Markkinoilla perinteisesti vallitsevan pelon ja ahneuden välisessä kädenväännössä juuri nyt ahneus on siis hitusen niskan päällä. Ensishokin jälkeen vientiyritysten kurssit ympäri maailmaa ovat vahvistuneet ja pitkien valtionlainojen korot kääntyneet nousuun fiskaalielvytystoiveiden saattelemana. Myös monet mahdollisesta, joskin kovin USA-keskeisestä, sääntelyn purkamisesta hyötyvät sektorit, kuten pankit ja lääketeollisuus, vahvistuivat yön aikana voimakkaasti. Dollari on myös ensishokin jälkeen vahvistunut euroa ja muita päävaluuttoja vastaan ja on jo korkeammalla kuin mitä oltiin ennen äänestystulosta.

Edellä kuvattuja markkinaliikkeitä olemme siis nähneet heti äänestyksen ympärillä, mutta sijoittajille olennaisempaa on se, mitä tulee tapahtumaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siitä ei oikeastaan vielä pysty sanomaan muuta kuin että, jos protektionistiset linjaukset saavat enemmän jalansijaa, aiheuttaa se vastatuulta etenkin vientivetoisille globalisaatiosta eniten hyötyneille talouksille ja alueille, kehittyvät taloudet etunenässä. Ensimmäiset markkinareaktiot kehittyvien talouksien osake- ja valuuttamarkkinoilla olivatkin brutaaleja, ja monet niistä eivät kehittyneiden talouksien markkinoista poiketen ole aiemmille tasoille palautuneet.

Mikäli taas Trumpin talouskasvua tukevat linjaukset saavat Yhdysvaltain poliittisessa päätöksentekokoneistossa tulta alleen, on kaikki perusteet olettaa riskiomaisuusluokille, kuten osakkeille, suotuisaa kehitystä. Näin eurooppalaisena sitä tietenkin toivoo, että osa tästä mahdollisesta myötätuulesta osuisi tänne Eurooppaankin eikä jäisi ainoastaan Atlantin toiselle puolelle.

Yksi ennakoitavuutta lisäävä tekijä Trumpin presidenttikaudella saattaa olla se, että republikaaneilla on presidentin lisäksi enemmistö sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Värisuora edesauttaa päätöksentekoa, mikäli puolue löytää jälleen yhteisen sävelen – mutta tästäkään ei vielä ole takeita.

* * *

Demokratiassa vaalien tai kansanäänestyksen tulos ei ole väärä. Markkinoiden on opittava elämään niin Yhdysvaltain uuden presidentin kuin EU:n jättävän Britannian kanssa. Molemmissa tapauksissa kansa äänesti muutoksen puolesta. Se, mitä nämä muutokset lopulta tarkoittavat, selviää vasta pidemmän ajan, kenties vuosien kuluttua.

Eläkesijoittaja on ennen kaikkea kiinnostunut pitkän aikavälin taloudellisista vaikutuksista. Suurimman alkuhämmennyksen jälkeen onkin aika istua alas ja huolella analysoida, millaisia keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Yhdysvaltain uuden hallinnolla tulee olemaan maailman talouteen.

Sijoittajat odottavat nyt uudelta presidentiltä linjauksia talous- ja kauppapolitiikan suunnasta. Konkreettisia toimenpiteitä voidaan odottaa vasta virkaanastujaisten jälkeen, mutta jo lähiaikojen puheet näyttävät, mitä kampanjaretoriikasta on jäänyt jäljelle. Vihjeitä tulevasta voidaan saada myös siitä, millaista joukkuetta Trump alkaa kerätä ympärilleen.

Mikko Mursula
sijoitusjohtaja
Ilmarinen

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Talous
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *