Yrityksen tuottavuuden nostaminen ei tarkoita henkilöstölle pidempiä päiviä


 
Otto Järvinen
 
 

Yhteiskunnassa velloo tällä hetkellä tuottavuuskeskustelu. Julkisen sektorin pitäisi olla tuottavampi, tehtaiden täytyisi toimia tehokkaammin pysyäkseen Suomessa ja jokaisen pitäisi työskennellä enemmän nykyisellä palkalla. Byrokratia rutistaa yritykset, työnantajien kulut vain kasvavat, kilpailukykymme on rapautunut, suomalaiset tuotteet ovat liian kalliita ja olemme laiskoja keskieurooppalaisiin tai jenkkeihin verrattuna.

Uskon, että ylivoimainen enemmistö meistä tekee työtä josta pitää, muutenhan kannattaisi työskennellä toisaalla. Voinkin allekirjoittaa väittämän, että ei työ itsessään tapa. Kellon ympäri työskentely on tietysti asia erikseen. Mikä sitten saa meidät uupumaan, turhautumaan tai stressaantumaan? Väitän, että ei välttämättä työtehtävät itsessään, vaan erityisesti asiat, joihin itsellä on rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Tarkoitan byrokratiaa, asioiden toimimattomuutta, sähläystä ja turhaa odottamista. Tunnistatko?

Kyse ei ole siitä, että koko vuosi puurrettaisiin hommia ilman lomia tai taukoja. Suoriutuakseen paremmin kaikki tarvitsevat vuosilomaa ja tauotusta työpäivään. Perehdytys, koulutukset ja osa palavereista ovat tarpeen, samoin kuin myös ns. ”hyvä byrokratia”, joka luo järjestystä ja vakiinnuttaa toimintatapoja.

Paljonko työajastasi kuluu järjestelmien kanssa tuskailuun, ruuhkissa seisomiseen, päätöksenteon odottamiseen tai muuhun murehtimiseen? Toimiiko printteri tai netti? Saatko asiakkailta kuulla aina samat parannusehdotukset – miksi niitä ei ole jo korjattu? Vallitseeko jatkuva epävarmuus ja tiedottomuus seuraavista askeleista? Mikä näissä järjestelmissä aina mättää?

Mitä jos osa tästä hukatusta ajasta saataisiinkin valjastettua tehokkaaseen työntekoon? Vaikka itse työtä tehtäisiin hieman enemmän, tuskin kotiin lähdettäisiin yhtään väsyneempänä. Päinvastoin: työn ollessa mielekästä ja sen sujuessa, kotiin mentäisiinkin paremmalla fiiliksellä! Kun homma toimii, huomaan, että eihän minulla olekaan mitään valittamista pomosta, hitaasta ja hierarkkisesta päätöksenteosta tai typeristä toimintatavoista.

Esimiestyön, toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittyessä tehollinen työaika tutkitusti kasvaa. Tehollinen työaika kasvaa myös sairauspoissaolojen pienentyessä. Kun työtapaturmia sattuu vähemmän ja vastuut ja roolit selkiytyvät niin työpaikan yhteishenki paranee ja työpaikalla ei enää turhauduta tai stressata niin helposti.

Mitä tehollisen työajan kasvu on käytännössä? Yritystasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työmaalta vapautuu resurssia käytettäväksi toisaalla, saadaan projekti maaliin pari päivää etuajassa tai vältytään yö- tai viikonlopputöiltä. Työpaikalla säästetään kuluissa, pystytään tekemään samassa ajassa enemmän laskutettavaa työtä tai saadaan kaupat kotiin kilpailijaa nopeimmilla ja halvemmilla toimituksilla.

Ilmarinen pyrkii tukemaan asiakasyritystemme menestymistä lisäämällä heidän tuottavuutta juuri ylläkuvatusta näkökulmasta. Tarjoamme siis keinoja laadukkaampaan työhön ja tehollisen työajan lisäämiseen työpaikoilla. Suomi ja Ilmarinen tarvitsevat menestyviä yrityksiä. Asiakkaanamme hyödyt esim. laadukkaista Parempaa työelämää -valmennuksistamme. Tarkemman kuvauksen Ilmarisen tarjoamista työkaluista löydät aiemmasta tekstistäni.

Tuottavuuden parantamiseksi ei ole välttämätöntä tehdä suuria hankkeita. Pienetkin parannukset arkipäivän käytäntöihin auttavat. Pysähdy hetkeksi miettimään tai keskustele Ilmarisen työhyvinvoinnin asiantuntijan kanssa.  Mikäli olet yrityksen edustaja tai yrittäjä, niin kerron mielelläni lisää työeläkeasiakkuudesta Ilmarisessa. Voit myös jättää minulle yhteydenottopyynnön.

Otto Järvinen
aluepäällikkö, p. 050 570 9164
otto.jarvinen@ilmarinen.fi
LinkedIn, Twitter: @otto_jarvinen

Ilmarinen juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Tehdään yhdessä työelämästä parempi ja työpaikkojen hyvät teot näkyväksi! Tule mukaan ja kerro teidän hyvä tekonne!

Pohjaa tekstilleni antaa Lapin yliopiston tutkija Marko Kesti ja hänen Ilmarisen kanssaan tekemänsä yhteistyö.

 
 

4 vastausta artikkeliin: “Yrityksen tuottavuuden nostaminen ei tarkoita henkilöstölle pidempiä päiviä

  1. Kertolaskutaulukko: 4×10 = 5×8. Eli, voitaisiin esimerkiksi tehdä neljä kymmentuntista päivää viiden kahdeksantuntisen sijaan. -Yksi menopaluutyömatka vähemmän. Bensaa kuluu vähemmän, auto kuluu vähemmän. Saataisiin olla kotona enemmän.

    • Varmasti olisi hyödyksi monelle kyseinen mahdollisuus. Jäisi pidempi aika viikon päätyttyä ladata akkuja Luonteeltaan itsenäisessä työssä lisäksi melko helppo järjestää työantajan toimesta.

  2. Kuten sanoin, tuottavuuden parantaminen ei vaadi suuria hankkeita. Erään yritysasiakkaamme toimitusjohtaja/omistaja keksi tuoda tietyömaalle kahvit ja sämpylät, näin säästyi viideltä mieheltä puolen tunnin edestakainen reissu taukoeväitä hakemaan. 25euron kahvi/sämpylä kulu on pieni verrattuna säästyneisiin euroihin palkkakuluissa, myös tyytyväisyys työantajaan kasvoi hänen tarjotessa taukoeväät.

    Tuottavuus ei siis ole pelkkää digiä ja big dataa vaan tapoja tehdä asioita fiksummin. Lue yritysasiakkaidemme tapoja nostaa tuottavutta ”miten asiakkaalla” kohdista http://www.ilmarinen.fi/tyonantaja/parempaa-tyoelamaa/ tai osallistu kilpailuumme jakamalla oma toimiva käytäntösi http://www.ilmarinen.fi/100tekoa

  3. Niin noin yksinkertaista se on jos työnantaja on ennen antanut hakea eväitä työajalla, eli maksanut palkkaa viidelle siitä kun hakevat sämpylänsä. Meillä jokainen tuo kotoaan mitä syö taukotuvassa. Mutta jos ei tällaisia epäkohtia ole, niin mistä kiristää… tai helpottaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *