Alkoholipolitiikan kohtalonhetki – korkki kiinni vain entistä enemmän auki?


 
Seppo Kettunen
 
 

Alkoholi on jollakin tavalla jokaiselle tuttu. Suhtaudumme alkoholiin väkevällä tunteella. Teema aiheuttaa kuumia tunteita myös politiikassa: satavuotiaassa Suomessa alkoholin saatavuutta on eri aikoina rajoitettu eri tavoin.

Vähitellen poliittisessa päätöksenteossa on liu’uttu monopolin kautta alkoholin tarjonnan vähittäiseen vapauttamisen ja lisäämiseen. Nyt kehitteillä on jälleen uusi alkoholipoliittinen askel, jossa yhä vahvemmat juomat tulevat päivittäistavarakappojen kautta laajan asiakaskunnan piiriin. Samaan aikaan myös ravintoloiden alkoholin myynti laajenee.

Väkevämmät alkoholijuomat ja pitempään kestävä tarjonta päihdyttävät enemmän. Alkoholia kuluu runsaammin ja myynti kasvaa, mikä on hyvä asia alkoholista elantonsa saaville. Mutta heitä on kovin vähän, kun taas alkoholin kulutuksen lisääntymisestä johtuvia ongelmia on paljon ja liian monella.

Vuonna 2015 alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli yli 10 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.  Eri tutkimuksissa suomalaisista miehistä 33-40 prosenttia ja naisista hieman alle 20 prosenttia on arvioitu olevan alkoholin suurkuluttajia. Nämä ovat kansanterveydellisesti valtavia lukuja. Lisäksi moni alkoholinkäyttäjä ei tunnista hiipien tulevia ongelmia.

Valitettavasti alkoholihaitat ovat suorassa suhteessa alkoholin kulutukseen ja tarjontaan. Inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna lisääntyneen alkoholin kulutuksen seuraukset johtavat monenlaisiin tapaturmiin, terveydellisiin ongelmiin ja liikenneonnettomuksiin. Lapset kärsivät, kun vanhempien päihteiden käyttö kasvaa. Seuraukset mitataan isoina taloudellisina menetyksinä ja inhimillisenä kärsimyksenä.

Kaikesta tästä huolimatta alkoholiin suhtaudutaan hyväksyvästi tunteella ilman tietoon pohjautuvaa kriittisyyttä. Alkoholi saa aikaan mielihyvän kokemuksen ja etanoliin kehittyy vähitellen tottumus. Alkoholiriippuvuus on fyysistä. Se johtaa huomaamatta alkoholin kielteisiin vaikutuksiin, jotka haittaavat töistä suoriutumista jo paljon ennen alkoholisairauksien ilmenemistä. Alkoholiriippuvuus on Suomessa laaja ongelma. Arviolta 15 prosenttia miehistä on jo nyt alkoholista riippuvaisia. Naisten alkoholiriippuvuus on lähestynyt miesten tasoa.

Alkoholin tarjonnan lainsäädäntömuutos lisää automaattisesti alkoholiriippuvuutta. Lain muutoksen seurauksena yhä useampi nuori, äiti, isä ja työntekijä kehittävät addiktion, joka voi johtaa alkoholismiin.

Me työeläkeyhtiöiden asiantuntijat näemme seuraukset työelämässä. Alkoholiriippuvaisilla on moninkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle kohtuukäyttäjiin verrattuna. Alkoholiin liittyviä sairauksia on paljon: aivoverenvuodot, sydänperäiset äkkikuolemat, maksa- ja haimasairaudet, aivojen ja ääreishermoston rappeutuminen sekä monet syövät, etenkin maha-suolikanavan alueella. Alkoholi lisää myös monien muiden sairauksien riskiä nostamalla verenpainetautia ja johtamalla lihavuuteen. Paitsi poissaoloja, alkoholin liikakäyttö aiheuttaa työpaikoilla ongelmia esimiestyössä ja koko työyhteisön työhyvinvoinnissa.

Pienetkin lisäykset koko kansakunnan alkoholin kulutuksessa aiheuttavat kaikilla alkoholinkäytön tasoilla haittojen lisääntymistä. Haitat eivät ole pikku juttu, vaan kyseessä on huomattava sosiaalinen ja kansantaloudellinen uhraus. Tilastoissa alkoholihaitat kasvavat yhteiskunnassamme uudelle tasolle. Syntyy isoja kustannuksia, kun lisääntyviä ongelmia hoidetaan terveydenhuollon, päihdehuollon, poliisin, sosiaalipalvelujen, sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän kautta.

EHYT ry on arvioinut, että vuonna 2016 Suomessa menetettiin alkoholin vuoksi vähintään yli kaksi miljoonaa työpäivää. Tuottavuus laskee, koska krapulapäiviä, tapaturmia ja ennenaikaisia alkoholikuolemia tulee olemaan entistä enemmän. Alkoholivero ei riitä alkuunkaan kattamaan kasvavista haitoista syntyviä yhteisiä kustannuksia. Olisiko alkoholipolitiikassakin kilpailukykysopimuksen paikka?

Nyt on se hetki, jolloin kansanedustajien on tunnettava ja ymmärrettävä alkoholiin liittyvät tosiasiat sydämessään. Äänestettäessä eduskunnassa alkoholilain muutoksesta on väkevästi puolustettava yhteistä hyvää. Otammeko askeleen kohti upottavaa kosteikkoa vai lujaa maata?

Seppo Kettunen
ylilääkäri
Ilmarinen
@sepket

Ilmarinen juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Tehdään yhdessä työelämästä parempi ja työpaikkojen hyvät teot näkyväksi! Tule mukaan ja kerro teidän hyvä tekonne!

 
Kategoria(t): Eläke, Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

21 vastausta artikkeliin: “Alkoholipolitiikan kohtalonhetki – korkki kiinni vain entistä enemmän auki?

  1. Asiallinen kirjoitus. Vaikka kaikenlainen vapaus kuulostaa hyvältä, tässä tapauksessa haitat ovat todella musertavat monille ihmisille. Valitettavasti monet meistä eivät vaan hallitse alkoholin kohtuukäyttöä. Terveysbisnes tietysti hyötyy tästä kulutuksen lisäyksestä, ilmankos sotessa yksityinen sektori haluaa vahvasti mukaan. Ensin halutaan myydä vapaasti ja sitten päästään hoitamaan…

    • Otetaan sitten vaikkapa tällainen näkökulma: tämänKIN hallituksen aikana leikataan lasten-, vanhusten-, sairaan-, jne. hoidosta, koulutuksesta, postipalveluista, jne. yms.
      Samaan aikaan yhä pienempi osa suomalaisten juomasta alkoholista hankitaan valtion – kalliista (esim. Alkon tj:n palkka on kolminkertainen pääministerin palkkaan nähden) – monopolivähittäismyymälästä. Silti siitä EI (voi?) leikata. Miksi?
      Jos kysyttäisiin suomalaisilta, niin enpä usko, että jokin valtion alkoholin vähittäismyynti olisi valtion/julkisen sektorin prioriteettilistalla edes top 30:ssä. 🙂

  2. Suomalaisista 20 % käyttää 80% alkoholista! Miksi sen raittiin 80 %: n pitäisi kärsiä rajoituksista?
    Suomalaisten alk kulutus on eurooppalaista keskitasoa ja on selvä laskusuunta. On surullista että jonkun vanhemmat ovat alkoholisteja, mutta pitääkö kaikkien kärsiä sen vuoksi.

  3. 97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi – eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan. 🙂

  4. Hyysääjät ja valittajat hiiteen

    Höpöhöpö mitä hyysäämistä taas. Kyllä se siitä tasottuu alku innostuksen jälkeen ja mitä muutakaan täällä monelle on kuin alkoholi?

    Mitä sillä on väliä, jos kuoleekin jo 65v:nä 82 sijaan? Eläkkeet surkeet, yhteiskunta ei tahdo huolehtia pienituloisista eläkeläisistä ja monet ovat yksinäisiä.

    Myös monet nuoret ja keski-ikäisetkin voivat huonosti. Töitä kun vain ei ole. Kyllä siinä sitten pari kunnon ryyppyä mukavasti piristää tunnelmaa.

    Kirjoittajakin sai taas kenkää YT:n myötä ja työt loppuu pian. Olen hakenut laskentatoimen KTM:nä ahkerasti töitä. Osaan puhua ja esiintyä. Töitä vaan ei löydy. Haen takuulla Tallinnasta ison lastin juomia kevääseen ja kesään!!!!! Ilo irti elämästä.

  5. Seppo Kettunen haluaa kurittaa yhdeksää suomalaista kymmenestä, koska se yksi juo liikaa. Seppo Kettunen ampuu siis ohi maalin, koska hän tuijottaa vain tilastoja. Seppo Kettunen väittää myös, että useampi kuin joka kolmas, jopa lähes joka toinen suomalainen mies on alkoholin suurkuluttaja. Liekö tässä selitys aamuruuhkalle, kun lähes joka toinen suomalaismies pyrkii työpaikalleen aamuruuhkassa ympäri juovuksissa? Valhe, emävalhe, tilasto. Ei kai Seppo Kettunen vakavissaan kuvittele, että tällä tyylillä jotakin hyvää asiaa edistetään?

    • ”Seppo Kettunen haluaa kurittaa yhdeksää suomalaista kymmenestä, koska se yksi juo liikaa.”

      Päin vastoin. Yhdeksän kymmenestä maksaa tällä hetkellä siitä, että yksi kymmenestä juo liikaa. Yhdeksän kymmenestä maksaa tästä korkeina työeläke- ja sairaanhoitokuluina. Tähän listaan mahtuu vielä pitkä rivi muitakin kuluja, mutta olkoon nuo kaksi tässä esimerkkinä.

  6. Otsikosta olen samaa mieltä. Kohtalonhetki on käsillä. Lopetetaanko tämä järjetön, kieltoihin, holhoukseen ja rajoituksiin sekä aikuisten ihmisten holhoamiseen perustuva ”laitostava” alkoholipolitiikka, ja siirrytäänkö normaaliin eurooppalaiseen alkoholipolitiikkaan, vai jatketaanko entiseen malliin, joka on johtanut tähän missä nyt olemme.

  7. Euroopassa on hyvä esimerkki mitä tapahtuu kun alkoholi vapautetaan kauppojen hyllyille entinen ddr yksi yö ja vapaus tuli, eikä mitään järjetöntä juomista eikä mitään muutakaan mitä Suomessa koko ajan kirjoitellaan vaaroista mutta kun ihmiset haluavat olla asiantuntijoita ikävä kyllä suomalaisia hölmöläisiä

  8. Alkoholin rajoittajat unohtavat aina sen, että ollaan EU:ssa ja virossa ja muualla ulkomaita saa kaikkia alkoholia vapaasti ja huomattavasti kevyemmällä verolla eikä sen tuontia EU maista voi oikein mitenkään rajoittaa.

    Lain voimaan tulon jälkeen on arvioitu, että nelosoluen hinta jopa puolittuisi ja tämä vähentäisi huomattavasti Viron tuontia. Jos laki ei tulisi voimaan viron tuonti jatkuisi ja nelosolutta ja vahvemaapkin juontaisiin jokatapuksesssa, mutta vain virosta haettuna. Alkossa nelosolut 24x 0,33 cl maksaa lähemmäs 50€ joten harva sitä siltä ostaa ja koska nyt hintaero on näin suuri suomen ja viron välillä haetaan nelosoluet virossa ja juodaan täällä. En usko uudistuksen lisävän mitään haittoja. Miksi ulkomailla useassa maassa ei ole samanlaisia haittoja vaikka siellä saa väkeviäkin ruokakaupoista? Tiukka laki pelkästään suomen rajoen sisällä ei ole EU:ssa toimivaa.

  9. Keskustelussa verrataan koko ajan muuhun eurooppaan ihan kuin joku Saksalaisten, Italialaisten tai Ranskalaisten alkoholin käyttö olisi jotenkin haitatonta. Ihan samalla tavalla sielläkin on alkoholisteja ja krapula tunnetaan varsin hyvin myös siellä.

    Ovatko täysin raittiin jotenkin onnettomampia kuin alkoholia käyttävät? Miksi tätä erittäin epäterveellistä päihdettä pitää saada käyttää mahdollisimman halvalla ja helposti? Viinin ”hyvä” makuhan johtuu siitä että on riippuvainen alkoholista. Perus rypälemehu on jokaisen ei- riippuvaisen mielestä paremman makuista kuin mikään maailman viini. Ei alkoholi missään muodossa ole hyvän makuista, kun sitä maistaa ensimmäisen kerran elämässään.

    Mistä meidän lapset jäisivät paitsi, jos he eivät ikinä maistaisikaan alkoholia tai heille annettaisiin esimerkki, että alkoholi ei todellakaan kuulu aikuisen normaaliin elämään? Ainakin heidän luontainen sosiaalisuus saisi kukoistaa ja ihmiset alkaisivat ehkä jopa keskustelmaan myös vieraiden kanssa ”selvinpäin”, mikä tarkoittaa ihmisen tervettä normaalitilaa. Alkoholi tekee ihmisistä selvinpäin arempia ja epäsosiaalisempia,

    • ”Keskustelussa verrataan koko ajan muuhun eurooppaan ihan kuin joku Saksalaisten, Italialaisten tai Ranskalaisten alkoholin käyttö olisi jotenkin haitatonta. Ihan samalla tavalla sielläkin on alkoholisteja ja krapula tunnetaan varsin hyvin myös siellä.”

      97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi – eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan. 🙂

      ”Viinin ”hyvä” makuhan johtuu siitä että on riippuvainen alkoholista.”

      Onko tästä joitain objektiivisiakin tutkimuksia. 🙂

      ”Mistä meidän lapset jäisivät paitsi, jos he eivät ikinä maistaisikaan alkoholia tai heille annettaisiin esimerkki, että alkoholi ei todellakaan kuulu aikuisen normaaliin elämään?”

      Kieltolakia on Suomessa kokeiltu – ja se kokeilu epäonnistui täysin. 🙂

      ”Alkoholi tekee ihmisistä selvinpäin arempia ja epäsosiaalisempia,”

      Ja tänä taas perustuu.. ei todennäköisesti yhtään mihinkään faktaan. 🙂

  10. Poliklinikoilla, ensiavuissa ym jopa 70% hoitotapauksista johtuu alkoholista. Kertoo muistaakseni THL. Jos hiukan nykyistä vahvempia alkoholijuomia alkaa saada tavallisista kaupoista ja Alkot sekä ravintolat ovat auki nykyistä pitempään, se lisää varmasti alkoholin käyttöä ja alkoholihaittoja. Myös nykyistä useammasta kohtuukäyttäjästä tulee suurkuluttaja, lopulta alkoholisti. Olen asunut vuosia Manner-Euroopassa ja opin huomaamaan, että kun viinejä saa supermarketista, pullo tarttuu paljon helpommin matkaan verrattuna siihen, että pitää erikseen lähteä jonnekin viiniostoksille. Tosin Alkoja alkaa yhä enemmän olla ruokakauppojen kyljessä jo nyt.
    Minun on vaikea nähdä, että nykytilanteessakaan kukaan jäisi ilman alkoholia, jos sitä haluaa hankkia ja nauttia. Mielestäni ei siis voi väittää, että väestön valtaosa jotenkin kärsisi nykytilanteesta.

    • ”Jos hiukan nykyistä vahvempia alkoholijuomia alkaa saada tavallisista kaupoista ja Alkot sekä ravintolat ovat auki nykyistä pitempään, se lisää varmasti alkoholin käyttöä ja alkoholihaittoja.”

      0,8 prosenttiyksikön nostoa kaupoissa myytävien juomien maksimivahvuuteen on täysin tarpeetonta ylidramatisoida. 🙂

  11. Voi kun joskus nämä raittiusintoilijat ymmärtäisivät, että suomalaisten humalahakuinen juominen johtuu vain ja ainoastaan nykyisestä, onneksi kohta entisestä, hyvin sairaasta ja kieroutuneesta alkoholipolitiikasta. Kohta varmaan otetaan taas esille suomalaisten ”alkoholismigeeni”. 😀

  12. Meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa alkoholiasioihin omalla näkemyksellä ja tyylillä: tunteella, faktoilla ja vaikka huumorilla. Mutta alkoholin saatavuuden lisääminen, hinnan alentaminen, mainonnan laajentaminen ja juomien alkoholipitoisuuden lisääminen johtaa sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasvuun. Tästä vallitsee alkoholitutkijoiden keskuudessa vahva konsensus. Monesta muusta asiasta heidän kesken onkin kinaa. Tutkijoiden näkökulma on syytä tiedosta, kun Suomessa kansanedustajat pian päättävät alkoholilain muutosesityksestä.

    • ”Meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa alkoholiasioihin omalla näkemyksellä ja tyylillä: tunteella, faktoilla ja vaikka huumorilla.”

      Ja myös katsomalla muualle, kuin omaan maahamme – 97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi – eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan.

      ”Mutta alkoholin saatavuuden lisääminen..”

      Kts edellä. 🙂

      ”..hinnan alentaminen, mainonnan laajentaminen..”

      Hintojen alentaminen kotiuttaisi verotuloja Suomeen: esim. olutvero on maassamme ylivoimaisesti korkein EU:ssa, tällä hetkellä Suomessa 1,51 €/litra, kun taas esim. Virossa se on vain 0,39 €/l.” 🙂

      ”..ja juomien alkoholipitoisuuden lisääminen..”

      Siis RUOKAKAUPOISSA myytävien juomien maksimivahvuutta ollaan lisäämässä hyvin maltillisesti: 0,8 prosenttiyksikköä – tästä on täysin tarpeetonta tehdä mitään dramaattista numeroa. 🙂

      ”..johtaa sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasvuun. Tästä vallitsee alkoholitutkijoiden keskuudessa vahva konsensus.”

      Tai sitten ei. 🙂

      ”Vahva olut ruokakaupassa ei uuden tutkimuksen mukaan lisää alkoholikuolemia

      Heikki Jantunen 13.12.2016 klo 17:17

      Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n esittämä arvio alkoholikuolemista lakiuudistuksen jälkeen on tilastollisen tutkimuksen tekijöiden mukaan ylimitoitettu.
      Alkoholikuolemien ilmaantuminen on tutkijoiden mukaan vain vähäisessä määrin yhteydessä oluen tai viinin kulutukseen.
      Vahvan oluen tulo ruokakauppoihin ei tuoreen tilastotutkimuksen mukaan aiheuttaisi olennaista muutosta alkoholiperäisten kuolemien määrään.
      Tutkimuksen mukaan alkoholiperäisten kuolemien ilmaantuminen on Suomessa yhteydessä valtaosin viinojen eli kaikkien tislattujen alkoholijuomien kulutukseen, mutta vain vähäisessä määrin oluen tai viinin kulutukseen.
      Helsingin yliopiston dosenttien Kari Poikolaisen ja Timo Alangon mukaan alkoholin kokonaiskulutus on voimakkaassa yhteydessä alkoholiperäisiin kuolemiin, koska viinojen kulutus on osa kokonaiskulutusta.
      Yhteyksien arvioiminen ja ennustaminen on vaatinut aikasarjamenetelmien käyttöä. Poikolainen ja Alanko havaitsivat, että alkoholikuolemat, viinojen kulutus ja viinojen osuus kokonaiskulutuksesta kulkevat aikasarjoissa yhtä matkaa.
      Viinojen kulutuksen selitysvoima oli suurempi vuosina 1992–2014 kuin koko tarkastelujaksolla vuosina 1969–2014.
      Poikolainen ja Alanko tarkastelivat myös mahdollisuutta, jossa 4,8 – 5,5 prosenttisten juomien myynti sallittaisiin ruokakaupoissa ja THL:n ennustama kokonaiskulutuksen kuuden prosentin kasvu johtuisi pelkästään näistä juomista.
      Tällöin alkoholiperäisten kuolemien määrän ennuste olisi seuraavan vuoden aikana 1 838, mikä olisi kolme kuolemaa vähemmän kuin viimeisin, vuotta 2014 koskeva tieto.
      – Olennaista muutosta ei siis tapahtuisi. Julkisuudessa aiemmin esitetty THL:n arvio 150 lisäkuolemasta vaikuttaa tutkimuksemme perusteella ylimitoitelulta, Poikolainen ja Alanko arvioivat tiedotteessaan.
      He muistuttavat lisäksi, että kaikkeen tilastolliseen ennustamiseen liittyy epävarmuutta, mutta THL:n ennusteen virhemarginaalia ei ole kerrottu. Heidän oman ennusteensa 95 prosentin luottamusväli on vähintään 1685 ja enintään 1991 kuolemaa.
      Tutkimukseen ei ole Poikolaisen ja Alangon mukaan pyydetty eikä saatu ulkopuolista tukea.”

      http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/alkoholilain%20uudistus%20thl%20tilasto%20kuolema-58898

      ”Monesta muusta asiasta heidän kesken onkin kinaa. Tutkijoiden näkökulma on syytä tiedosta, kun Suomessa kansanedustajat pian päättävät alkoholilain muutosesityksestä.”

      Varmasti THL (jonka pääjohtaja istuu monopoli-Alkon hallituksessa) ei jätä yhtään lobbaustilaisuutta käyttämättä. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *