Teot tänään luovat Suomen tulevaisuuden tarinan


 
Pekka Puustinen
 
 

1900-luvulla Suomen teollistuminen ja rakennemuutos loivat ulospääsyn jatkuvasta selviytymistaistelusta ja samalla pohjan toimeentulolle sekä lisääntyvälle vapaa-ajalle. Vapaa-aika ja toimeentulo vastaavasti ruokkivat talouskasvua kehittyvän kulutusyhteiskunnan myötä. Kulutusyhteiskunta osaltaan loi lisää vaurautta, josta saamme kansantaloutena nauttia 2010-luvulla. 1900-luvun tekojen ansiosta puolet Suomen aikuisväestöstä kuuluu maailman rikkaimpaan prosenttiin.

2010-luvun Suomessa suurimman osan elämä ei ole jatkuvaa selviytymistaistelua, mutta rakennemuutos ja muuttuva kulutusyhteiskunta luovat edelleen sekä haasteita että mahdollisuuksia hyvinvoinnille. 1900-luvun rakennemuutos johtui teollistumisesta, joka korvasi fyysistä ihmistyötä. 2010-luvun teollistuminen on robotisaatiota, joka vastaavasti tulee korvaamaan ihmistyötä kognitiivisesti eli aivojemme osalta. Ei siis ole yllättävää, että sama pelko ihmistyön ja Suomen tulevaisuudesta, joka vallitsi itsenäisyytemme varhaisimpina vuosina, hallitsee myös 2010-luvun robotisaatiota koskevaa keskustelua.

Digitalisaatiosta paljon puhuneena ja kirjoittaneena, uskon ihmiseen enemmän kuin moni muu. Emme tiedä mihin robotit tulevaisuudessa kykenevät mutta korostan, että emme tiedä alkuunkaan mihin kaikkeen ihminen pystyy. Ihminen on kyennyt ylittämään (ja alittamaankin) tasonsa mitä ihmeellisimmin tavoin koko olemassa olonsa ajan. Suomen 100-vuotinen tarina on ihmisten yhteistyön sekä päätösten ja tekojen tulos. Sitä se tulee olemaan seuraavatkin sata vuotta, riippumatta teknologian kehityksestä.

Seuraavan sadan vuoden hyvinvointia rakennetaan menestyvissä työyhteisöissä tänään – yhteistyössä ja ihmisten kesken. Saan työkseni seurata suomalaista työelämää hyvin läheltä, koska Ilmarisen asiakkaina on noin kolmannes Suomen yrityksistä. Tämä näköalapaikka tarjoaa minulle erinomaisen mahdollisuuden elää muuttuvan suomalaisen työelämän mukana jatukena.

Kokemukseni mukaan suomalainen työelämä on tämä päivänä paljon muutakin kuin lehdistössä näkyvä kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä vastakkainasettelu. Menestyvissä työyhteisöissä ymmärretään, että johdolla ja työntekijällä on yhtä tärkeät mutta erilaiset roolit. Molemmin puolin valitsee vahva kunnioitus toisen työtä kohtaan ja tätä vahvaa perusvirettä eivät pilaa napakat keskustelut tai ajoittainen tyytymättömyys.

Kaikki ymmärtävät, ettei kyse ole jatkuvasta vastakkainasettelusta vaan siitä, että reilulla vuoropuhelulla tulee tuloksia. Ajoittainen naputus sekä avoin vuorovaikutus kuuluvat asiaan kaikissa menestyvissä yrityksissä. Työpaikoilla tehdään yhteistyön tuloksena joka päivä erinomaisia tekoja, jotka ratkaisevat paitsi yritysten myös koko Suomen menestymisen. Uskon, että yhdessä tekeminen ja ideoiden hakeminen myös oman talon seinin ulkopuolelta kannattaa aina. Tätä teemme nyt käytännössä Ilmarisen Wauhdittamossa.

Työelämä ja työntekemisen tavat ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan kiihtyvää tahtia tulevina vuosina. Työ ei ole kuitenkaan loppumassa, vaikka silläkin pelotellaan digitalisaation ja robotisaation lisääntyessä. Kouluja nyt käyvät nuoret eivät enää voi työskennellä koko työuraansa samoissa tehtävissä. Jatkuva tarve oppimiseen edellyttää työntekijöiltä, yrityksiltä ja koulutusjärjestelmältä myös valmiutta tukea uudistumista. Työnantaja ja työntekijä voivat jo nyt pohtia omia valmiuksiaan tulevaisuuden työelämään Ilmarisen Future Score -testeillä. Testit ovat osa Ilmarisen, Sitran ja HENRY ry:n Tulevaisuuden työpaikka -projektia.

Työelämä 2020 -hankkeen brändiryhmä esittää 12.1. julkistetussa raportissaan, että Suomen työelämän ympärille tulisi rakentaa jatkossa vahva brändi. Sen avulla olisi mahdollista tukea Suomen talouskasvua, auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä yhteistyössä sekä nostaa Suomea innoittajaksi muille. Me olemme tästä Ilmarisessa harvinaisen samaa mieltä! Niinpä juhlistamme satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Kutsumme sinutkin tekemään työelämästä parempaa ja nostamaan työpaikkojen hyvät teot näkyväksi.

Haemme tekoja aktiivisesti ympäri Suomea ja lähden itsekin kiertämään alkuvuonna useammaksi viikoksi Suomea, jonka joka kolkassa ja eri kokoisissa yrityksessä suomalaista hyvinvointia todellisuudessa rakennetaan. Jokainen teko tänään vaikuttaa siihen millaisessa Suomessa tulevat sukupolvet viettävät Suomi 200 -juhlaa.

Pekka Puustinen
johtaja, asiakkuudet
Ilmarinen

 
 

2 vastausta artikkeliin: “Teot tänään luovat Suomen tulevaisuuden tarinan

  1. Väärin meni. Työpaikat todellakin ovat katoamassa. Katso, mitkä työpaikat katoavat nyt: valkokaulustekijät, konttoristit, insinöörit, paperinpyörittäjät. Eivät enää tehdastyöpaikat.

    Keskiluokka on pian kulunut loppuun.

    Kannattaa katsoa tämä pätkä: https://youtu.be/7Pq-S557XQU

  2. Kiitos hyvästä kommentista. Olen samaa mieltä siitä, että työpaikkoja katoaa valtavasti; nimike-tasolla. Työnimikkeiden ja sisältöjenkin osalta kyse on jatkuvasta kehityskulusta, joka ei ole uusi ilmiö. Jo 1800-luvulla Luddite-liikkeen kannattajat olivat aivan oikeutetusti huolissaan työpaikoista koneellistumisen korvattua lihasvoimaa. Lopulta teollistuminen itse asiassa johti siihen, että naiset pääsivät 1800-luvulla työelämään mukaan ja viestintäteknologian kehittyessä meillä tuli naisvaltaisia töitä, kuten sentraalisantrojen ammatti osoitti. Osaltaan kehitystä kuvaa, ettei sentraalisantroja enää ole mutta olemme edelleen työelämässä kiinni. Robotisaatio on aiheellinen huoli kognitiivisen työn korvaajana mutta samalla emme pysty täysin ennustamaan sitä millaisia ammatteja ihminen kykenee luomaan. Kuuntelin eilen muusikkoa, joka soitti ammatikseen pop-kappaleita kanteleella. Idea oli syntynyt eräästä youtube-videosta. Kaikki eivät soita kanteletta tai blogaa ammatikseen, mutta uskon, että työtä ihminen keksii tässä jatkuvassa muutoksessa. Samaan aikaan vapaa-aika lisääntyy jatkuvasti ja tämäkin on kehityksen kulku. Saamme hyvinvointia vähemmällä työmäärällä mutta työtä tarvitaan aina. Näin uskon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *