Energiajärjestelmä murroksessa – kohti entistä monimuotoisempaa sähköntuotantoa


 
Esko Torsti
 
 

Sähkö, sen tuottaminen ja siirtäminen, ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Eikä syyttä. Yhteiskuntamme sähköriippuvuus on lisääntynyt – tämä edellyttää tulevaisuudelta entistä monimuotoisempaa sähköntuotantoa.

Harva asia nykyään toimii ilman sähköä. Sähkön käyttö liikenteessä on lähtenyt nopeaan kasvuun, ympäristöystävällinen maalämpö tarvitsee sähköä toimiakseen, eikä sosiaalisen median seuraaminen kännykällä onnistuisi ilman sähköä. Paperiset kartat ovat väistymässä sähköisten tieltä ja sähköinen kirja korvaa paperista esi-isäänsä kiihtyvällä vauhdilla.

Samaan aikaan kun sähkön merkitys on korostunut, kriittisyys sähkön tuotantoa kohtaan on lisääntynyt: sähkön tuottajalta odotetaan vastuullisuutta, ympäristönäkökulmien huomioon ottamista ja toimitusvarmuutta. Viime vuosina myrskyt ovat osoittaneet, että sähköinen yhteiskunta on haavoittuva, ja vaatimukset myrskyvapaista verkoista ovat voimistuneet. Sähkönsiirtäjät ovatkin käynnistäneet mittavia investointeja toimitusvarmuuden lisäämiseksi.

Energiajärjestelmän tasapaino on herkkä. Koska sähkön varastoiminen suuressa mittakaavassa on nykytekniikalla käytännössä mahdotonta, sähköä on tuotettava joka hetki sen verran kuin sitä tarvitaankin. Myös sähkön laadun on oltava hyvä; pienetkin muutokset sen taajuudessa saattavat vahingoittaa monia herkkiä laitteita.

Pakkaset paljastavat sähköntuotannon haavoittuvuuden

Suomessa niin kuin kaikissa Pohjoismaissa sähkö on laadukasta, ja sitä on ollut riittävästi tarjolla kaikkina vuoden aikoina. Hinta määräytyy vapaasti pohjoismaisilla markkinoilla, joskin Suomessa on oma alueellinen hintansa.

Markkinoiden tasapaino ei kuitenkaan ole täysin markkinaehtoinen. Mittavat tukijärjestelyt ovat kannustaneet esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen, mikä vähentää kasvihuonepäästöjä. Tämä on tietenkin hyvä asia. Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että tuettu sähkö on laskenut sähkön hintaa, ja tehnyt perinteisestä sähkön tuotannosta aiempaa kannattamattomampaa.

Tavallisesti tässä ei ole ongelmaa mutta koska sähköä on oltava koko ajan riittävästi saatavilla, tilanne voi ajoittain muodostua hankalaksi. Pakkaspäivänä, kun ei tuule ja aurinko on vain kalpea kopio kesäisestä versiostaan, sähkö uhkaa loppua. Näin ei ole onneksi käynyt, koska toimivat pohjoismaiset markkinat ovat pitäneet huolta Suomenkin energiatasapainosta. Pakkasten paukkuessa sähköjärjestelmä pelaa tuonnin varassa.

Mistä sähköä tulevaisuudessa?

Sähkömarkkinat ovat kuitenkin murroksessa – niiden tehotasapaino tulee muuttumaan radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Siinä missä nykyinen tehotasapaino saavutetaan suurten tuotantoyksiköiden avulla, tulevaisuudessa sähköä saadaan entistä enemmän lukuisista pienistä tuotantoyksiköistä. Tämä kehitys on jo nyt havaittavissa kiinteistökohtaisten aurinkovoimaloiden lisääntymisenä.

Tulevaisuudessa jokainen yritys ja kuluttaja voi olla myös sähkön tuottaja. Lisäksi sähkön varastointi tulee mahdolliseksi akkuteknologian kehittyessä. Kun tuulee ja paistaa, kiinteistö voi omalla tuulivoimalallaan ja aurinkopaneeleillaan tuottaa sähköä, ja mikäli ei sitä itse tarvitse, sen voi joko varastoida tai myydä verkkoon. Tässä kehityksessä myös Ilmarinen suurena kiinteistösijoittajana haluaa olla mukana.

Teknologian kehittyessä sähkönkulutus alkaa myös joustaa markkinamuutosten mukana. Tulevaisuuden älykkäät sähkölaitteet oppivat hyödyntämään sähkömarkkinoiden hintojen vaihtelua. Kotitalouden kylmäkoneet ja sähköä käyttävät lämmitysjärjestelmät osaavat jo ehkä lähitulevaisuudessa kytkeä itsensä pois päältä muutamaksi tunniksi, kun sähkön hinta ylittää ennalta määritellyn kynnysarvon. Yksittäisten kotitalouksien riskiä voidaan jakaa kylä- tai naapurustokohtaisten yhteenliittymillä, joiden avulla saadaan riittävän suuria yksiköitä markkinavaihtelujen tasaamiseksi.

Sähköverkkojen monimuotoistuminen tulee lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Tämä on keskeistä myös Pariisin ilmastosopimuksen kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tuloksena on hajautettu sähköntuotantoverkko, jonka haavoittuvuus on nykyistä selvästi pienempi. Sekä ympäristö että kuluttajat siis voittavat.

Voi kuulostaa utopialta, mutta tekniikka alkaa olla valmis – enää tarvitaan kansallinen strategia sen toteuttamiseksi. On pitkälti sääntelystä kiinni, saavutammeko utopian viiden vai viidenkymmenen vuoden kuluttua.

Esko Torsti
johtaja, listaamattomat sijoitukset
Twitter: @etorsti

Lue myös uutisemme Helsingin suurimmasta kiinteistökohtaisesta aurinkovoimalasta
Lue lisää Ilmarisen kiinteistöjen energiankulutuksesta

Ilmarinen juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Tehdään yhdessä työelämästä parempi ja työpaikkojen hyvät teot näkyväksi! Tule mukaan ja jaa hyvä tekonne!

 
Kategoria(t): Rakentaminen, Talous, Vastuullisuus
Avainsana(t): , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

5 vastausta artikkeliin: “Energiajärjestelmä murroksessa – kohti entistä monimuotoisempaa sähköntuotantoa

  1. ”Yksittäisten kotitalouksien riskiä voidaan jakaa kylä- tai naapurustokohtaisten yhteenliittymillä, joiden avulla saadaan riittävän suuria yksiköitä markkinavaihtelujen tasaamiseksi.”

    Koko tähänastisen elinikäni ajan on pidetty itsestäänselvyytenä, että länsimainen sivistysvaltio on kykenevä tuottamaan tarvittavan lämpö- ja sähköenergian kansalaisilleen peruspalveluina. Ja nyt tällä aiotaan sitten pyyhkiä takalistoa jonkun muotivihreyden ja CO2-kauhistelun takia?

    Voittehan te tietenkin koittaa ulkoistaa energiantuotannon(kin) riskit yksittäisten pienten ihmisten kannettaviksi, mutta tietäkää, että pohja se silläkin säkillä on. Ja sen pohjan ratketessa on joku Trump vielä pientä!

  2. Pekka Tanskanen - Kyröskosken kylähullu

    Suomen energiapolitiikka on ajanut maan siihen tilanteeseen, että ikävien tapahtumien riski on kasvanut.
    Ei kuvatut visiot ole utopiaa. Mutta esteenä niiden toteuttamiselle ovat asenteet, raha, tai siis sen puute ja poliittiset valtataistelut. Suomi itse on itseään vastaan. Jarruttaa kehitystä kun sitä pitäisi vauhdittaa.
    Täällä on liikaa ”jarrumiehiä.” Noin niinkuin värikkäästi ilmaistuna.

  3. Vauhdittaa kehitystä, jossa energiantuotannonkin riskit ulkoistetaan kuluttajille itselleen? Äläpäs nyt Pekka viitsi. Joku blogin kirjoittajan kaltainen sijoittaja tietenkin vainuaa (tukiais)rahaa ja täten suosittelee vaikka harakiria hyvän elämän ryydittäjäksi, mutta tavan talliaisen kannattaa ihan oikeasti miettiä, mihin ryhtyy. Ettei nääs loppupeleissä jää sitten se mustapekka käteen!

  4. Ei meillä ole sähköä,sähköautoihin.Ilmeisesti on hankittava,oma dieselvoimala turvaksi.Tuulisähkö ja aurinkosähkö,toimii vain silloin,kun kulutusta on vähän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *