Maailma ja yrittäjyys muuttuvat, miten eläkelaki?


 
Jukka Welling
 
 

Millaista oli Suomessa vuonna 1970? Televisiossa oli tasan kaksi kanavaa, koko maassa alle kaksisataa tietokonetta ja alkoholiostoksia varten viinakortti. Samana vuonna tuli voimaan Yrittäjän eläkelaki eli YEL.

Maailma on tänään kovin erilainen kuin 47 vuotta sitten – muutosvauhti on ollut huimaa. Myös yrittäjyys on muuttunut: perinteisen yrittäjätoiminnan rinnalle on syntynyt uusimuotoista yrittäjyyttä. Puhutaan mm. kevytyrittäjistä, startup -yrittäjistä ja nettiyrittäjistä. Yrittäjän eläkelaki ei ole täysin pysynyt tämän kehityksen vauhdissa ja vaatisi näiltä osin päivittämistä.

Uutena muotona on kevytyrittäjyys. Käytännössä nämä kevytyrittäjät ovat usein osa-aikaisia keikkatyöläisiä, jotka eivät aina edes miellä olevansa yrittäjiä. Tyypillisiä kevytyrittäjiä ovat freelancerit, taiteilijat, rakennusalan työntekijät, konsultit ja työttömät. Kevytyrittäjällä ei ole omaa yritystä, vaan hän myy omaa osaamistaan ja käyttää laskutuksessa laskutuspalveluyritystä.

Eläkelain mukaan on kuitenkin vain yrittäjiä ja työntekijöitä, ei kolmatta olomuotoa kuten kevytyrittäjiä. Nykyään nämä kevytyrittäjät vakuutetaan laskutuspalveluyrityksen työntekijöinä. Tästä tietenkin kertyy eläkettä, mutta voidaan pohtia, ovatko he oikeasti yrityksen työntekijöitä ja siten siellä vakuutettavia. Työsuhteen tunnusmerkit eivät toteudu ja yrittäjät eivät tee töitä laskutuspalveluyritykselle vaan kolmannelle osapuolelle.

Startup -yrittäjyys on lisännyt etenkin nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen. Puhutaan jopa startup -boomista. Startup -yrittäjillä ei aina riitä mielenkiintoa vakuuttamisasioihin, kun yritystä kehitetään vauhdilla ja intohimolla. Kehitysvaihe voi olla hyvinkin pitkä ennen kuin yritykselle syntyy laskutusta ja liikevaihtoa. Eläkevakuuttamisen näkökulmasta toiminta tulee kuitenkin vakuuttaa jo silloin kun yrittäjät käyttävät toimintaan riittävästi työpanostaan, vaikka yritykselle ei ole vielä syntynyt liikevaihtoa. Tämä asettaa yrittäjät hankalaan asemaan.

Uudenlaista yrittäjätoimintaa ovat myös nettiyrittäjät. He voivat esimerkiksi pitää blogia ja harrastuksesta alkaneesta toiminnasta voi jopa kehittyä päätoiminen työ. Yrittäjäeläkkeen vakuuttaminen ja varsinkin työpanoksen määrittäminen on heille kuitenkin vaikeaa. Miten arvioida milloin työpanos ylittää vakuuttamisen rajat kun blogia pidetään epäsäännöllisesti? Myös erilaiset verkkoalustat synnyttävät uudenlaista yritystoimintaa. Alustan kautta voidaan myydä työsuoritteita kuten lähettipalveluja tai välittää omistamiaan hyödykkeitä kuten Airbnb-toiminta. Näissä on haasteena arvioida työpanosta ja sitä milloin esimerkiksi hyödykkeiden välittäminen kuten vuokraustoiminta muuttuu liiketoiminnaksi.

Yrittäjän eläkelaki toimii hyvin valtaosalle yrittäjiä. Suurimpana haasteena on oikean työtulon määrittäminen. Yrittäjä määrittää itselleen työpanostaan vastaavan työtulon, jonka perusteella määräytyy eläke ja esimerkiksi sairauspäiväraha. Usein tämä työtulo on liian matalalla tasolla. Ilmarisessa vakuututtujen yrittäjien keskimääräinen työtulo on noin 24 000 euroa vuodessa, minkä perusteella saa aikanaan noin 1 200 euron kuukausieläkkeen.

Uusia haasteita eläkelaille tulee uudentyyppisistä yrittäjätoiminnoista. Näiltä osin yrittäjäeläkelaki kaipaa uudistusta pysyäkseen ajan hermolla.

Jukka Welling
yhteysjohtaja
Ilmarinen
@JukkaWelling

 
Kategoria(t): Eläkejärjestelmä, Työelämä, Yrittäjyys
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

2 vastausta artikkeliin: “Maailma ja yrittäjyys muuttuvat, miten eläkelaki?

  1. Mitä eläkevakuuttamisongelmia laskutuspalvelun käyttäjää kohtaa ? Ei tasan mitään. Mikä ongelma tässä voisi olla Ilmarisen osalta ? Eräs pk-seudulla toimiva laskutuspalvelu sanoo vakuuttavansa jo 30.000 erisorttista freelanceria ja rahat saattavat mennä Ilmarisen kannalta väärään yhtiöön, tosin oikean työtulon määräisinä. Kyseessä lienee eläkevakuuttajan kannalta liikevaihdon laskun pelko.
    Toinen pelko liittyy vastuuvakuutukseen. Laskutuspalvelun vastuuvakuutuksen alle kerääntyy joukko palvelualan suorittajia, jotka vakuutusyhtiöt mielellään vakuuttaisivat kaikki erikseen. Kuvio on siis liian edullinen.
    Juuri nyt on aika, jolloin työtilaisuudet vähenevät esim. lisääntyvän digitalisaation ja robotisaation johdosta. Palveluammattia harjoittavan yksinyrittäjän kannattaa ehdottomasti harkita, onko 4-5 %:n maksu (alv0-myynnistä) kaikesta yrittäjäbyrokratiasta luopumisesta kallis vai halpa. Minusta se on halpa.

  2. Mielenkiintoista on myös se, että täysin vakuuttamaton voi nostaa eläkeiän tullessa reilun 753 € ja Ilmarinen kertoo maksavansa keskimäärin 1200 € yellisteille. Molemmat toki veronalaista tuloa. Maksaisin siis pakollista, ylimitoitettua yelliä reilua 400 euroa varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *