Digiärsykkeet haastavat keskittymiskyvyn – läsnäolo on lääke


 
Katja Atsar
 
 

”Ole yhteydessä sinulle sopivasti – olen always online!”, huikkasi asiakkaani, kun sovimme seuraavaa ajankohtaa keskustelulle. Moni meistä on tavoitettavissa lähes aina, ja vielä lukuisia eri kanavia pitkin yhden viestintäväylän sijaan.

Pirstalaisessa maailmassa, jossa huomiotamme viedään jatkuvasti kaikenlaisin ärsykkein, keskittymiskykyämme ja läsnäolon taitoja haastetaan toden teolla. Digitaaliset laitteet ovat joidenkin tutkimusten mukaan lähellä viedä loputkin kyvystämme keskittyä. Digilaitteet ilmoituksineen ja vilkkuvaloineen vaikuttavat keskittymiseen myös silloin, kun niillä ei olla yhteydessä muihin.

Opettajat raportoivat oppilaiden merkittävästä keskittymiskyvyn huonontumisesta oppitunneilla, ja kuulen työssäni, kuinka vaikeaa on saada ihmisiä fokusoitumaan edes vartiksi yhteen asiaan. Jonkinlainen yhteys uupumisen ja keskittymiskyvyn puutteen kanssa on myös olemassa.

Tiedän kokemusta, ettei multitasking toimi kovin hyvin. Syntyy sutta ja sekundaa, ja asioiden tekeminen vie paljon enemmän aikaa kuin keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan veisi. Kun keskittyminen, mielenrauha ja tuottavuus kärsivät, on syntynyt iso markkinarako vastavoimille. Rauhan ja läsnäolon sekä keskittymiskyvyn ympärille syntyneeseen bisneksen kasvulle ei näy loppua. Erilaiset retriitit, mindfulness-harjoitukset sekä pysähtymistauot ovat vallanneet työpaikat. Lisäksi joissakin yrityksissä on otettu käyttöön yhteiset pelisäännöt ja käytännöt ajanjaksoista, jolloin kukaan ei käytä älylaitteita vaan kaikki keskittyvät läsnäoloon ja yhteen asian kerrallaan.

Mitä työelämä edellä, sitä koulut perässä. Piilaaksossa on jo useita kouluja, joissa kaikenlainen älylaitteiden käyttö on kielletty. Siis Piilaaksossa, missä mm. Applen ja Googlen työntekijöiden lapset käyvät kouluja. Näihin kouluihin on tunkua, sillä yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen on sekä henkisen vireen että oppimiskyvyn kannalta merkittävää. Kyky keskittyä korreloi myös menestyksen kanssa.

On liian aikaista sanoa kuinka paljon pelisäännöt ja digilaitteiden käytön rajoittaminen ovat auttaneet eri tahoilla. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko, että meidän tarvitsee olla kaikkialla kaikkien kanssa kaiken aikaa. Mielestäni kyky omaksua uusia ajatuksia yhdistettynä sosiaalisiin taitoihin ja ongelmanratkaisukykyyn ovat uuden työelämän keskeisimpinä taitoina. Näitä taitoja voi harjoittaa tehokkaasti, kun keskittyy niistä yhteen kerrallaan. Omia ja organisaatiosi valmiuksia tulevaisuuden työelämään voit jo nyt testate Ilmarisen Future Score -testillä.

Lisättäisiinkö myös läsnäolo ja keskittymiskyky uuden työelämän keskeisiksi taidoiksi ja vedetään virtapiuhat silloin tällöin digilaitteista irti. Helppoa se ei ole, jos älypuhelin on juurtunut käteesi ja tunnet puhelimen unohtuessa kotiin valtaisaa eroahdistusta. Yritetäänkö silti?

Katja Atsar
Ilmarinen
työhyvinvointipäällikkö
@kmatsar
Kirjoittaja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

Ilmarinen juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Tehdään yhdessä työelämästä parempi ja työpaikkojen hyvät teot näkyväksi! Tule mukaan ja jaa hyvä tekonne!