Terveysliikunta mukaan kaikkien suomalaisten tuloskorteille


 
Elsi Luomi
 
 

Hiki päässä lenkkipolulla, hampaat irvessä kuntosalilla ja täysillä työmatkat satulan päällä. Osalle meistä tämä kuulostaa mielekkäältä vapaa-ajalta, osaa puolestaan ei kiinnosta pätkääkään!
Liikkumisen voi ajatella olevan vähän kuin syöminen – kaikkien lähtökohtaisesti on syötävä jotain, mutta jokainen meistä syö eri raaka-aineita, eri tavalla valmistettuna, eri kellonaikoina ja eri seurassa.

Yksinkertainen ja perinteinen tapa jakaa liikkujia on erotella terveysliikkujat, kuntoliikkujat, urheilijat sekä liikunnallisesti passiiviset. Kuntoliikunta on nyt nosteessa, ainakin medianäkyvyyden, vaatetrendien ja sosiaalisen median puolella. Kaikki eivät kuntoliikunnan suorituskyvyn ainaisen parantamisen maailmaan lähde, jolloin liikkuminen kuuluu terveysliikuntaan.
Konkreettisin tapa erottaa nämä kuntoliikkujat ja terveysliikkujat toisistaan on liikkumisen rasittavuuden tason mittarin, Borgin asteikon, tarkastelu. Asteikko kuvastaa rasittavuuden tuntemusta sekä havainnollistaa hengityksen rytmiä kullakin rasitustasolla välillä 6-20.

  1. Terveysliikkuja liikkuu tavanomaisimmin välillä 6-15 erittäin kevyesti, kevyesti, hieman rasittavasti tai rasittavasti. Terveysliikuntasuosituksissa annetaan erikseen kestävyyskunnon osalta ohjemäärät pienemmille sekä isommille rasittavuustasoille: liiku viikoittain kevyesti 2h 30min tai rasittavasti 1h 15min. Lisäksi terveysliikkuja treenaa lihaskuntoa ja liikehallintaa kahdesti viikossa.
  2. Kuntoliikkuja liikkuu myös kevyemmillä rasittavuustasoilla lähes päivittäin, sekä lisäksi rasittavasti 2-3 kertaa viikossa. Kova kuntoliikkuja lisää tähän vielä hyvin rasittavaa liikkumista muutaman kerran kuukaudessa. Kuntoliikkuja tavoittelee suorituskyvyn parantamista, mikä vaatiikin säännöllistä ja rasitukseltaan nousujohteista kuormitusta.

Jos haluat huolehtia terveydestäsi liikunnan avulla, tarkista löytyykö viikostasi suositusten mukainen liikuntamäärä. Huomioi tässä myös ne vähäisimmiltäkin vaikuttavat aktiivisuushetket – kaikki on kotiinpäin! Jos oma aktiivisuutesi on tällä hetkellä kaukana ”vaaditusta” määrästä, ei silti hätää. Voit aloittaa lisäämällä viikkoon muutaman lyhyen aktiivisuuspätkän ja tavoitella suositusten määrän täyttymistä esimerkiksi puolen vuoden kuluttua. Kuntoliikkuja, tarkista löytyykö viikosta myös vähemmän rasittavia, palauttavia tai kehonhuollollisia liikuntahetkiä.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen tiivisti blogissaan jokin aika sitten juonen yhteen lauseeseen: ”Jo terveysliikuntasuositukset täyttävä liikunta ja päivittäinen arkiaktiivisuus riittävät pitämään työkyvyn ja kunnon sellaisella tasolla, että jaksamme niin töissä kuin vapaa-ajalla.” Kaikkien ei tarvitse siis hurahtaa kuntoliikuntaan. Terveysliikunnasta huolehtiminen sen sijaan voisi lukea kaikkien suomalaisten tuloskorteilla. Terveysliikunta lisää myös työhyvinvontia ja työkykyä.

Palataan alun ruokavertaukseen: ei ole väliä pidätkö samoista ruoka-aineista kuin työkaverisi, syötkö samoilla kellonlyömillä tai mitkä ovat lempiaineksiasi. Sama pätee liikkumiseen – on aivan turha stressata, vaikka työkaverisi kuntoliikkuisi salilla ja lenkkipolulla jo aamutuimaan. Kaikkien ei tarvitse mahtua samaan liikuntamuottiin. Kokeile rohkeasti löydätkö tava liikkua esimerkiksi metsässä rauhassa nautiskellen, maisemia pyörän selästä ihaillen, tanssitunnilla irrotellen tai vaikkapa SUP laudan päällä tasapainoillen! Myös hyötyliikunta lasketaan, eli terveysliikuntasuosituksen merkintöjä voit kerätä esimerkiksi sienestäen, haravoiden, lunta lapioiden, kauppaan kävellen tai lasten kanssa touhuten.

Elsi Luomi
@ElsiLuomi
liikuttaja, Ilmarinen

Ilmarinen juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä sata tekoa paremman työelämän puolesta. Tehdään yhdessä työelämästä parempi ja työpaikkojen hyvät teot näkyväksi! Tule mukaan ja jaa hyvä tekonne!

Asialähteinä tekstissä käytetty UKK- instituutin verkkosivuja,  Mikael Fogerholmin, Ilkka Vuoren ja Tommi Vasankarin ”Terveysliikunta” teosta vuodelta 2011, sekä Pekka Pitkälän luentomateriaaleja terveysliikunnan suuntaamisopinnoista Haaga-Helian liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta.

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Terveysliikunta mukaan kaikkien suomalaisten tuloskorteille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *