Kiinan talouden mahalaskua ei näköpiirissä


 
Timo Ritakallio
 
 

Kiinan talouskehityksestä keskusteltiin pari viikkoa sitten presidentti Xi Jinping Suomen-vierailun yhteydessä. Samat kysymykset kiinnostavat myös sijoittajia ympäri maailmaa.

Puolitoista vuotta sitten maailman toiseksi suurimman talouden mahalasku näytti huomattavasti todennäköisemmältä kuin nyt. Mikä on siis muuttunut? Monikin asia, ja ei pelkästään parempaan suuntaan.

Kiinan valuutta on heikentynyt Yhdysvaltain dollariin nähden, ja puolentoista viime vuoden aikana Kiinan valuuttavarannoista on sulanut yli biljoona Yhdysvaltain dollaria.

Viime vuonna kiinteistömarkkinoita uhkasi ylikuumeneminen, ja hallitus ryhtyikin jäähdyttämistoimiin, joiden tuloksena kauppojen määrä vuositasolla on alkanut hidastua. Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy niiden yrittäessä päästä kiinni omistusasuntoon kiristyvistä toimista huolimatta. Lupaava valtionyritysten uudistus vaikuttaa muiden monien uudistusten tavoin jäävän kesken. Tehokkuusedut ovat toistaiseksi jääneet toteutumatta, ja uuteen Silkkitiehen (One Road, One Belt) tehtävien investointien taloudelliset perusteet voi asettaa kyseenalaisiksi.

Sijoittajan olisikin helppoa suhtautua Kiinaan pessimistisesti. Näkemyksen tueksi riittää runsaasti esimerkkejä: valtion resurssien allokointi, pankkien taseissa olevat hoitamattomat luotot, maksuhäiriöiden lisääntyminen, viennin kehitys. Mutta toisenlaisiakin merkkejä on nähtävillä.

Kiinan valuutta vaikuttaa itse asiassa varsin vakaalta valuuttakoriin verrattuna. Renminbi on heikentynyt Yhdysvaltain dollariin nähden suunnilleen samassa suhteessa kuin muut merkittävät valuutat. Tämä vie ainakin lähimenneisyyden valossa terävimmän kärjen syytöksiltä, joiden mukaan Kiina manipuloi valuuttaansa. Yhdysvallat ei nyt virallisesti syytäkään Kiinaa valuutan manipuloinnista, vaikka vielä alkuvuonna tällaisia äänenpainoja kuultiin. Uudet pääomavaatimukset ja ulkomaan investointien kiristäminen voivat hillitä pääoman ulosvirtausta.

Kiina ei missään nimessä ole selvillä vesillä valuuttansa ja pääomiensa ulosvirtauksen suhteen. Maan valuutan suurin uhka ei kuitenkaan ole Yhdysvallat tai mikään muukaan ulkoinen tekijä. Suurimmat uhat ovat kotimainen velka ja yritysten halu rakentaa imperiumejaan ilman strategisia, pitkän aikavälin suunnitelmia. Ensimmäistä uhkaa on vaikea hävittää suoraan sääntelyllä, kun taas jälkimmäiseen voidaan puuttua, mutta sitäkään ei voi kitkeä kokonaan pois.

Kiinteistömarkkinat olivat yksi Kiinan talouskehityksen vauhdittajista vuonna 2016 – jopa siinä määrin, että hallituksen oli pakko ryhtyä toimiin yli 20 kaupungissa estääkseen markkinoiden ylikuumenemista. Näitä toimia on jatkettu ja jopa kiristetty tämän vuoden aikana. Siitä huolimatta kiinalaisilla on kiinnostusta asuntosijoittamiseen ja rakennuttajat ovatkin innolla olleet aloittamassa uusia rakennusprojekteja. On mielenkiintoista nähdä, miten teräksen ja sementin kysyntä kehittyy tänä vuonna ja miten jäähdyttämistoimet purevat loppuvuotta kohden. Aavekaupungeista ja kiinteistöjen hintakuplasta on kannettu huolta. Samaan aikaan kuitenkin väestörakenne muuttuu, kaupungistuminen kiihtyy ja kuluttajien vaatimukset asumistasolle nousevat.

Erilaisten uudistusten on toivottu pelastavan Kiinan talouden. Ongelmana on, että uudistusten tarkoitusperät jäävät usein hämärän peittoon. Otetaan esimerkiksi valtionyrityksiä koskeva uudistus. Siinä ei ole kyse länsimaisten sijoittajien toivomasta yksityistämisestä tai hallinnon kehittämisestä. Sen sijaan tavoitteena on tehokkuuden parantaminen, kilpailukyvyn säilyttäminen tai lisääminen, kiinalaisten etujen ajaminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen yhä kilpailluimmilla kansainvälisillä ja kansallisilla markkinoilla. Monien uudistusten ongelmana on, että ne jäävät hyviksi aikomuksiksi.

Valuutan ja kiinteistösektorin lisäksi Kiinan talouden suurimpia ongelmia on velkaantuminen. Velan suhde BKT:hen on erittäin korkea: yli 260 %. Etenkin yritysten osuus tästä (n. 170 %) vaikuttaa ensisilmäyksellä hälyttävän korkealta. Merkittävä osa kyseisistä yrityksistä on kuitenkin valtionyhtiöitä ja paikallishallintojen rahoitusvälineitä. Siten ne tulisi pikemminkin laskea osaksi valtionvelkaa, jolloin velkojen jakauma näyttäisi toisenlaiselta. Valuuttamääräistä velkaa on lisäksi erittäin vähän. Tässä suhteessa Kiinalla on nähdäkseni tuntuvasti paremmat edellytykset hoitaa velkaansa kuin monella muulla Aasian tai kehittyvien markkinoiden taloudella.

Yksi pahimmista virheistä, jonka sijoittaja voi tehdä, on tarkastella Kiinan taloutta ja poliittisia päätöksiä länsimaista kokemustaustaa vasten. Kiinaa ymmärtääkseen on ymmärrettävä myös sen kulttuuria. Suurin osa taloudellisista hankkeista tuo jonkinlaista yhteiskunnallista hyötyä, mikä saa keskus- ja paikallishallinnon entistä innokkaammin edistämään hankkeita. Pelkkä projektien määrä takaa, että sijoittajille on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia.

Kiinalaiset ulkomaisten sijoittajien ostettavissa olevat osakkeet kuuluvat Aasian ja muiden kehittyvien markkinoiden vahvimpiin. Markkinoiden yleistä kehitystä kuvaava MSCI China ‑indeksi on noussut vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä lähes 14 %. Osakkeet eivät kuitenkaan ole mielestäni yliarvostettuja. Osakkeiden riskipreemio ylittää yhä 10 vuoden keskiarvon yli yhden keskihajonnan verran, ja jos mittarina käytetään 12 kuukauden P/E-ennustetta, osakkeet ovat maailman halvimpien joukossa. Kiinan eri osakemarkkinoissa on kuitenkin useampi tuhat yritystä, joten hajontaa riittää sekä arvostuksissa että laadussa. Sijoittajan tuleekin tuntea nämä eri markkinapaikat ja niiden erityisluonteet arvioidessaan osakkeiden arvostustasoja.

Näistä positiivisistakin näkymistä huolimatta Kiina ei ole oikea valinta heikkohermoisille sijoittajille. Jos kiista Etelä-Kiinan merellä kuumenee, globaalista kauppasodasta tulee karua todellisuutta, tai jos Yhdysvallat laskee aggressiivisesti verojaan, voi Yhdysvalloista tulla aidosti varteenotettava vaihtoehto kansainvälisille investoinneille Kiinan sijaan.

Timo Ritakallio
toimitusjohtaja, Ilmarinen
@ritakti

 

 
Kategoria(t): Sijoittaminen, Talous
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *