Yrittäjän eläkevakuutus on enemmän kuin eläke


 
Jukka Welling
 
 

Hankin kotiini uudet kodinhoitohuoneen kalusteet. Koska oma ammattitaitoni rajoittuu lähinnä työeläkkeisiin, tilasin kalusteasentajan.

Asentaja oli itsenäinen yrittäjä. Työn ohessa tuli keskusteltua yrittäjän eläkevakuutuksesta ja siitä, mitä sillä saa. Nuoresta yrittäjästä eläke tuntui hyvin kaukaiselta ja hän oli määritellyt eläkkeensä työtulon pieneksi. 

Kysyin, miten hän on varautunut, jos jotain sattuisi ennen eläkeikää. Miten yrittäjä tai hänen perheensä pärjäisi? Kysymys taisi yllättää yrittäjän. Keskustelumme siirtyi heti kaukaisesta eläkeiästä tähän päivään.

Kalusteasentajani oli tyypillinen itsensä alivakuuttanut yrittäjä. Yrittäjien itselleen määrittämä yrittäjäeläkevakuutuksen työtulo on selvästi alle palkansaajien keskiansion. Yritystoiminnan omaisuusvakuutukset ovat yleensä hyvässä kunnossa. Yrityksen arvokkaimman voimavaran, yrittäjän itsensä, vakuutusturva sen sijaan on liian usein puutteellinen. 

Tilanne on sikäli paradoksaalinen, että tutkimusten mukaan yrittäjiä eniten huolettavat oma turva ja jaksaminen. Juuri niihin liittyviin muutoksiin yrittäjä yleensä varautuu heikoimmin. Kun keskustelen yrittäjien kanssa, he mieltävät eläkkeensä yleensä vain vanhuuseläkkeeksi. Vain harva heistä tulee ajatelleeksi, että eläkevakuutus turvaa myös kaikkina hetkinä ennen vanhuutta. Jos yrittäjä sairastuu vakavasti, hän saa työkyvyttömyyseläkkeen. Jos yrittäjä kuolee yllättäen, perhe ei jää tyhjän päälle, vaan saa perhe-eläkkeen. Yrittäjän eläkevakuutuksen työtulon mukaan määräytyvät myös Kelan maksamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Työtulolla on yhteys työttömyys- ja tapaturmapäivärahaan.

Usein eläkevakuutuksen työtulo on yrittäjätoiminnan alussa määritelty alhaiseksi, eikä sitä ole yritystoiminnan jatkuessa korjattu ylöspäin. Työtulon mukaan lasketaan sekä eläkemaksut että eläke.

Keskimäärinen työtulo Ilmarisessa vakuutetuilla yrittäjillä on noin 24 000 euroa vuodessa. Sillä saa aikanaan noin 1 200 euron kuukausieläkkeen. Yrittäjä ajattelee helposti, että eläkeikään mennessä ehtii kertyä myös muuta varallisuutta. Mutta mitä jos jotain tapahtuu ennen eläkeikää? Varallisuuden kerääminen voi loppua siihen.

Yrittäjän eläkevakuutus on kokonaisuus. Siihen sisältyy eläkkeen lisäksi yhteys muuhun yrittäjäajan turvaan. Kaikki perustuu yrittäjän itselleen määrittämään työtuloon. Yrittäjän kannattaa seurata ja päivittää työtulonsa tarvittaessa oikealle tasolle. 

Yrittäjän eläkevakuutus on enemmän kuin eläke. Se on turva yllättävien elämäntilanteiden varalle.

Jukka Welling
yhteysjohtaja
Ilmarinen
@JukkaWelling

 

 
Kategoria(t): Eläke, Yrittäjyys
Avainsana(t): , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

16 vastausta artikkeliin: “Yrittäjän eläkevakuutus on enemmän kuin eläke

  1. Hienoa mainostusta. Itse mikroyrittäjänä tiedän, että 22.3% maksuosuus yksinyrittäjältä jonka ikä on noin 30v, tarkoittaa vanhuuseläkkeeseen mennessä maksettuja vakuutusmaksuja keskipalkan mukaan laskettuna noin 7000€/y. Näinollen maksuja kertyisi 40 vuoden aikana ostovoimaisesti noin 300000€. Eläkkeellä pitäisi olla 93 vuotiaaksi jotta saisi edes omansa pois. On onneksi olemassa myös muita tapoja varautua työkyvyttömyyden varalle kuin yel. Kysykää omasta vakuutusyhtiöstänne 🙂

  2. Jukka Welling voisi (koska hänellä varmasti on numerot) laskea ja kertoa kuinka monta prosenttia yrittäjistä ei tule ikinä saamaan omiaan pois maksetuista YEL-maksuista. Jos otetaan huomioon vaihtoehtoisen kansaneläkkeen minimitaso ja korkoa korolle maksamattomista YEL-maksuista, niin veikkaan että 98%. Menikö lähelle?

  3. YEL saattaa muuttua kannattavaksi vasta sitten, kun työura tyssää ennen eläkeikää. Wellingin esimerkissä 1200 € kuukausieläkkeestä on yrittäjä maksanut n. 600 € kuukaudessa. Jos yrittäjä työskentelee eläkeikään asti, tulee hän saamaan YEL-maksulleen korkoa vasta, kun on ollut eläkkeellä puolet työurastaan. Jos suomalainen mies elää keskimäärin nykyään 76-vuotiaaksi, jää voitolle aina vakuutusyhtiö. Työkyvyttömyyseläkkeestäkin päättää tuon vakuutusyhtiön lääkäri näkemättä potilasta, joten eläkeyhtiölle on pelattu valttikortit. Ei auta kuin yrittää sinnitellä 100-vuotiaaksi, niin saa hieman tuottoa vakuutusmaksuille

  4. YEL menee minimin mukaan. Jos kaadun niin firma kaatuu/myydään kilpailijalle. Ei ole perhettä, ikää reilu 30. Tarkoitus tehdä tulosta ja saada sillä vähän kannattavampi eläke. joku 1300e/kk miinus verot ei kiinnosta, siihenkin saa YELiä maksaa hirmusummat.

  5. Turvaa elämäntaipaleelle

    YEL-eläke ei sijoituksena pärjää muille sijoitusmuodoille eikä ole tarkoituskaan. Jukan kirjoituksessa korostetaan aivan oikein että YEL-vakuutus kattaa myös muutakin kuin turvan vanhuuseläkettä varten. Mistä yrittäjä saa turvaa (rahaa kuukausittain elämistä varten) esim täydellisen työkyvyttömyyden kohdatessa vaikka 25-vuotiaana? Säästöjä ei juurikaan ole, työkyky mennyt kokonaan ja elämää jäljellä hyvinkin 60 vuotta, jopa enemmän.

    Taustalla on yleinen optimistinen ajattelu joka johtaa harhaan. ”Enhän minä tule työkyvyttömäksi vaan tuo naapuri tai joku muu.”

  6. Kiitos kommenteista.

    YEL-vakuutus antaa kestävän ja kattavan turvan koko eliniäksi. Toki YEL vakuutuksessa on myös kehitettävää.

    YEL-järjestelmän ongelmat eivät liity vakuutuksista saatuun hyötyyn vaan lähinnä työtulon joustamattomuuteen. Yrittäjän tulot voivat vaihdella, mutta työtulo on pääsääntöisesti kiinteä. Tältä osin YEL vakuutusta voisi uudistaa. Tämä muutostarve on huomattu myös Eläketurvakeskuksessa.

    Eläkevakuutus on nimensä mukaisesti nimenomaan vakuutus. On totta, että suurin osa yrittäjistä ei koskaan tarvitse työkyvyttömyyseläkettä. Turva kuitenkin koskee kaikkia. Harva ottaa autovakuutustakaan sen takia, että aikoo ajaa kolarin.

    YEL-maksulla saa myös kohtuullisen tuoton.
    ETK:n laskelmien mukaan eläkemaksujen pitkän ajan reaalituotto on 2,5-3 prosenttia. Lisäksi yrittäjä saa vähentää eläkemaksut täysimääräisesti verotuksessa. Eläkevakuutus on äärimmäisen matalan riskin sijoitus. Toisin kuin yksityisillä sijoituksilla, eläkettä saa varmasti elämän loppuun asti.

    Yrittäjän ja työntekijän eläke muodostuu samalla tavalla. Erona on, että työntekijällä se lasketaan palkasta ja työtulosta. Siksi on tärkeää, että yrittäjän työtulo vastaa mahdollisuuksien mukaan yrittäjän työpanosta.

    Jukka Welling

  7. Welling on oikeassa. YEL on hieno ja monipuolinen työkalu – siis jos se oikeasti toimisi niin kuin annetaan ymmärtää. Pitkällä aikavälillä olemme aivan liian usein nähneet julkisuudessa esimerkkejä, joissa usean erikoislääkärin työkyvyttömäksi julistanut henkilö on vakuutuslääkärin mielestä täysin työkykyinen. Vakuutuksen, jonka pitäisi tuottaa monipuolista turvaa synnyttää mielessäni vain pelkkää epäluuloa.

    YEL on myös suunnattoman jäykkä ja varomaton asiakas saattaa tuottaa omilla valinnoillaan itselleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos maksat aluksi pientä vakuutusmaksua ja haluat sitä myöhemmin korottaa, niin se käy helposti, usein pelkkä soitto riittää. Yritäpä pienentää pysyvästi liian suureksi sopimaasi maksua, se ei onnistu enää pelkällä puhelinsoitolla, jos ollenkaan.

    Yrittäjät jotka ponnistavat hyvin vaatimattomista lähtökohdista, starttirahalla ja olemattomalla varallisuudella saattavat olla myös asumistuen saajia. Liian suureksi arvioitu YEL-työtulo on varmin tapa päästä jo heti alkuvaiheessa asumistuestaan eroon, sillä se on asumistuen laskuperuste.

    Ennen, jos henkilöllä oli kokopäivätyö josta kertyi eläkettä, hänen ei tarvinnut ottaa YEL-vakuutusta ryhtyessään sivutoimiseksi yrittäjäksi. Nykypäivänä tämäkään ei enää suojele YEL-vakuuttamisen velvoituksilta. Hienosti ovat vakuutusyhtiöt asian lobanneet.

    Jokainen joka kuvittelee, että vakuutusyhtiö on ystäväsi, joka ajattelee vain sinun parastasi unohtaa sen, että vakuutusyhtiökin on vain yritys, jonka tarkoitus on voiton tuottaminen. Parhaiten se onnistunee korvausten minimoimisella.

    • Ilmarinen on yritysmuodoltaan keskinäinen yritys. Sen omistavat siis YEL- ja/tai TyEL-vakuutuksen ottaneet yritykset. Voittoa tuotetaan eläkkeen saajille turvaamalla eläkkeet.

  8. YEL on vitsi ja vielä huono sellainen.
    Olen yrittäjä. Kysyin aikanaan osa-aika eläkettä kun täytin 60. Soitin vakuutusyhtiöön. Sanoivat, että voisin saada, jos olisin maksanut YEL:ä 5 vuotta putkeen 1500€ /kk (90 000€). Jos olisinkin pystynyt tuommoista summaa maksamaan, olisin saanut kokonaista 300€ /kk osa-aika eläkettä. Laskujeni mukaan, minun pitäisi elää yli 100 vuotiaaksi, jotta saisin omani takaisin YEL:n muodossa. Näin toimii YEL. Täysin turha eläke, täisin kuolleena syntynyt koko keksintö. Lähinnä huono vitsi. Moni on täällä jo sen sanonutkin, vain lihottaa eläkeyhtiöiden kassaa.

    • Eläkeyhtiöiden ”kassan lihomisen” ainoa tarkoitus on, että sillä pystytään turvaamaan kaikkien eläkkeiden maksu. Tarkoitus on siis juuri päinvastainen kuin kuvaat. Ilmarisen tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen saa ansaitsemansa eläkkeen.

  9. Olenko ymmärtänyt oikein, että maksetut YEL-maksut ovat ”yhteisessä kassassa”, josta korvataan vahinkoja, työkyvyttömyyttä, perhe-eläkkeitä yms. jopa enemmän, kuin kyseinen vahingon kärsinyt vakuutettu on koskaan ehtinyt maksaa vakuutusmaksuja? Näin kai yhteisvastuullisuus toimii, tässä hyvinvointivaltiossa, olkoonkin sitten lakisääteistä, kankeaa, tai muuten vain vastenmielistä.

  10. Kyllä, hyvä muistaa että YEL-vakuutuksessa on mukana myös riskiturva sen varalta, jos jotain vakavaa sattuisi. Esimerkiksi jos 30-vuotias yrittäjä tulisi työkyvyttömäksi, saa hän ns. täyden eläkkeen. Eläke lasketaan niin kuin hän olisi työskennellyt vakiintuneella työtulollaan eläkeikään saakka.

  11. Niin, ja vakuutuslääkäri määrittelee työkyvyttömyyden. Esim puuttuva yläraaja on 10% haitta työkyvylle vakuutusyhtiön mielestä. Jospa välillä puhuttaisiin totta, eikä mainostettaisi asioita väärillä argumenteilla. 30 v yrittäjä joka on täysin työkyvytön? Esim molemmat silmät menettänyt amputaatiopotilas on haittaluokitusten perusteella noin 30% työkyvytön. Näinollen tuskimpa tulee täyttä eläkettä vanhuuteen saakka tuollakaan vammautumisen asteella. Welling voisi välillä puhua totta, eikä antaa ymmärtää asioita, kuin vakuutusmyyjä.

    • Työkyvyttömyyden arvioinnista

      ”Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkykysi on alentunut vähintään 60 prosenttia. Toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka.” (tyoelake.fi)

      ”Miten työkykyä arvioidaan?

      Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat pääpiirteittäin samat kaikilla työaloilla. Yksityisellä puolella on käytössä yleisen työkyvyttömyyden määritelmä, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään sellaista työtä, jota voidaan henkilöltä kohtuudella edellyttää. Julkisen puolen eläkelaeissa tietyin edellytyksin sovelletaan yleisen työkyvyttömyyden lisäksi myös ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia tehtäviä.

      Yksityisen puolen työkyvyttömyyseläkkeissä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat asiat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.
      […]
      Työeläkevakuuttaja arvioi työkykyä kokonaisuutena, johon kuuluu osana hoitavan lääkärin kirjoittama lausunto ja tapauksen arviointi suhteessa muihin vastaaviin tapauksiin. Ensisijaisena tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai vahvistaminen. Kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto määräaikaiseen tai pysyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.”
      (tela.fi)

      • Hei Jukka, ja kiitos kirjoituksestasi.

        Itsekin laskin, etten saa koskaan YEL – maksujani takaisin vanhuuseläkkeen muodossa, ja pitkään alimitoitin YELlini. Onneksi ennen työttömäksi jäämistäni nostin sitä YTK:hon liittyessäni, joten sain jonkinlaisen ansiopäivärähän – jonka toki olin kalliisti maksanut.

        Viime aikoina yleistynyt kärjekäs YEL – kritiikki näyttääkin kohdistuvan yksinkertaistavaan ajatteluun, jossa YEL liä pidetään vain vanhuuseläkevakuutuksena. Taas nykyjärjestelmää puoltavat argumentit näkyivät hyvin kirjoituksessasi. Kirjoitit aivan oikein, että YEL on myös yrittäjän tapaturma- työkyvyttömyys- ja -leskenvakuutus. Ja lisäisin tuohon vielä äitiys/isyyspäivärahan, sekä sairasvakuutuksen (lisämaksusta), ja työttömyysturvan (lisämaksusta).

        Yksi YELlin ongelma liittyykin siis sen harhaanjohtavaan nimeämiseen ELÄKE vakuutukseksi, jolloin sitä ajatellaan aina eläkesäästämiseen verraten. Ja tottakai pelkät eläkevakuutukset ovat kaikki tällöin YELliä edukkaampia vertailussa.

        Entäpä, jos kaikki YELliin sisältyvät vakuutukset ”ostaisi yksittäin”? Tämmöistäkin on minulle tarjottu. Esimerkiksi Tapaturmavakuutuksen saa muutamalla satasella/vuosi, samoin sairaskuluvakuutuksen, ja yksityisissä eläkevakuutuksissa arviotuotot ovat ~7% p.a. Mutta. Mikään näistä ei kuitenkaan vakuuta toimeentuloa sairauden viedessä työkyvyn (kun kyseessä ei ole tapaturma). Tai kuka vakuuttaa isäksi/äidiksi tulemisen varalta? Ei kukaan.

        Pohjimmiltaan YELlissä onkin kyse tulonsiirrosta. Työssäkäyvät maksavat niille, jotka eivät voi elättää itseään, mutta ovat joskus elättäneet toisia. Yrittäjät kun vaan ovat niin kauhean innokkaita laskemaan kannattavuuksia ja katteita, että kukaan ei tahdo maksaa jos arvioi itse saavansa vähemmän, kuin maksaa muille. Ja tässä on se ongelma: LIIAN MONI yrittäjä kokee MAKSAVANSA ENEMMÄN, KUIN SAAVANSA!

        Vanhuuseläkkeellähän kukaan ei saa YEL-maksujaan takaisin rikkomatta elinajan maailmanennätyksiä, näitä surullisia laskelmia löytyy joka YEL keskustelusta. Miten mahtaa olla Työkyvyttömyys- ja sairaseläkkeiden laita? Vielä, kun yrittäjä vähentää saamistaan etuuksista pelkästään verovaroista rahoitettavan takuu/kansaneläkkeen, jonka hän siis saisi joka tapauksessa, herää perusteltu kysymys, että kuka on tulonsiirrossa saajana?

        Muuan 6kk maksimi-YELlejä ennen äitiyslomalle jäämistään maksanut ystäväni oli kyllä tyytyväinen järjestelmään, hän kertoi ”saavansa lääkärin palkkaa mammalomalla” ja pyöräyttikin 3 lasta. Ja lopetti YELlin heti sen jälkeen ja palasi palkkatyöhön. Mutta entä kuka muu ”voittaa”? Kuulemani mukaan järjestelmään tulevat maksut käytettäisiin täysin vanhojen eläkkeiden maksuun. Kysyisin asiantuntijalta:

        – Pitääkö paikkansa, että YEL rahoja ei rahastoida yhtä paljon, kuin TyEL maksuja?
        – Miksi YEL sijoitustuotto on heikko (mainitsemasi ~3%), kun yhtä riskittömillä TyEL varoilla se on ollut pitkällä aikavälillä 4,5% – 7,2%? (vrt. http://www.tela.fi/sijoitusanalyysi)
        – Millaisissa muissa skenaarioissa, kun esittämässäni äitiyslomassa, yrittäjä saisi YEL maksunsa saisi kokonaisuudessaan takaisin? Työkyvyttömyys? Sairaus?

  12. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. YEL vakuutus toimii jakoperiaatteella, eikä siten rahastoidu samalla tavalla kuin työntekijöiden TyEL vakuutus. YEL vakuutuksessa on kuitenkin vakuutetun kannalta sama periaate kuin TyEL vakuutuksessa. Eläkettä ansaitaan työssäoloaikana ja nautitaan eläkeaikana. Eläke muodostuu työntekijöillä ja yrittäjillä samalla tavalla. Erona on vain, että työntekijöillä sekä maksut että eläke lasketaan palkasta ja yrittäjillä työtulosta. TyEL ja YEL maksut ovat myös samalla tasolla.

    YEL on nimensä mukaan vakuutus, joka turvaa yrittäjää eri elämäntilanteissa. Se antaa turvaa mm. sairauden varalta ja perheelle turvaa yrittäjän kuoleman varalta. Tietenkin vakuutus antaa turvaa myös vanhuuseläkkeenä ja ansaittua eläkettä maksetaan koko eliniän, siten vanhuuseläkkeestä saa suuremman hyödyn mitä pidempään elää.

    Vaikka YEL on vakuutus, voi yrittäjä halutessaan nähdä sen myös sijoituskohteena. Vakuutusmaksut voidaan katsoa sijoituksina ja eläke-etuudet tuottoina. ETK:n pitkän aikavälin laskelmissa YEL-maksulle saatava vuotuinen reaalituotto on keskimäärin välillä 2,5 – 3 prosenttia. Tätä voi pitää vähintään kohtuullisena tuottona, koska kyseessä on vakuutetulle käytännössä riskitön sijoitus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *