Jääkö seuraava sukupolvi ilman eläkettä?


 
Jaakko Kiander
 
 

Nobel-palkittu professori Bengt Holmström pohdiskeli Kauppakamarin 100-vuotisjuhlassa eilen 10. elokuuta  eläkejärjestelmän kestävyyttä ja päätyi kysymään, jääkö seuraava sukupolvi eli tämän päivän nuoret ilman eläkettä. Kyseessä on varsin yleinen huoli ja se toistuu monissa arkipäivän keskusteluissa. Epäedullinen väestökehitys tai työpaikkojen katoaminen robotisaation seurauksena ovat usein esitettyjä syitä sille, miksi eläkejärjestelmä voisi romahtaa. Huoli on perusteltu monessa maassa erityisesti siksi, että eläkejärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä ei ole huolehdittu kunnolla.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on kuitenkin hyvä. Eliniän pidentymisestä aiheutuvaan väestön ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulla. Viime vuosiin asti työeläkejärjestelmä keräsi maksutuloa enemmän kuin eläkkeitä maksettiin ja tästä syntynyt ylijäämä on rahastoitu. Maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla.

Työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti Eläketurvakeskuksen pitkän ajan ennustemallin avulla. Kestävyyden kriteereinä pidetään sitä, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan ilman maksutason korotuksia samalla kun eläkevarat kasvavat samaa tahtia palkkasumman kanssa. Ennustemalli nojaa oletuksiin siitä, miten väestö, työllisyys ja sijoitustuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Oletuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta ne laaditaan mahdollisimman realistiselta pohjalta.

Työeläkejärjestelmää on jatkuvasti uudistettu, jotta sen taloudellinen kestävyys olisi mahdollisimman hyvin turvattu. Keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää on pyritty nostamaan (ja tässä on myös onnistuttu!) ja työeläkemaksut on nostettu tasolle, joka vastaa pitkän aikavälin kestävyystavoitetta. Haasteita on toki edelleen. Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun. Jos se jäisi pysyväksi ilmiöksi, jouduttaisiin eläkemaksuja korottamaan 2060-luvulla.

Jaakko Kiander
Johtaja, talous ja hallinto
Ilmarinen 

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.
 
Kategoria(t): Eläke, Eläkejärjestelmä, Talous, Työelämä
Avainsana(t): , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

17 vastausta artikkeliin: “Jääkö seuraava sukupolvi ilman eläkettä?

  1. Mikäli eläke ei jatkossa riitä todelliseen elämiseen vanhoilla päivillä suomessa, en näe mitään järkeä jäädä suomeen tekemään töitä.
    Asia on hyvin laajasti myös korkeasti koulutettujen tuttujeni tiedossa. (suuri osa jo muuttanut pois suomesta)
    Mikäli eläkeet ajetaan suomessa minimiin, tulee palkkojen joustaa ylöspäin min. 50-60% jotta eläkkeen voi itse itselleen järjestää. Jatkossa eläke säästämisen olla täysin verovapaata myös eläkkeitä nostaessa.

    tätä pelättiin 1990 lama suomessa, nuoret huomaisivat ponzin, nyt he ovat sen tehneet ja osaavimmat toimivat sen mukaan

    Ha det bra!

      • Ei wannabe ymmärrä noin monimutkaisia asioita, ja paria lausetta pidemmän tekstin lukeminen onnistuu vain silloin kun siinä mollataan köyhien, sairaiden, vanhusten ja työttömien lisäksi tulevia työttömiä, jotka joka tapauksessa ovat laiskoja työnantajan elättejä ja joiden pitäisi tehdä työtä puhtaasta kiitollisuudesta ilman palkkaa. Wannabeen suurimman idolin, Maailman Vahvimman Nallen mielipiteitä toistelevat poliitikot ja ”asiantuntijat” saavat heidät vinkumaan ihastuksesta ja solvaamaan entistä innokkaammin itseään vähemmän ansaitsevia – kunnes huomaavat pudonneensa kelkasta ja olevansa itse työttömiä. Sen jälkeen he valitettavasti vaikenevat kokonaan, vaikka heidän pitäisi kertoa kaikille miten väärässä olivat, mutta häpeä estää edes kertomasta kavereille työttömyydestä – ja he liukenevat hiljalleen olemattomuuteen, leipäjonoihin ja puistojen miesten seuraan.

  2. Mitenkäs, jos jaettaisiin nyt olevat eläkevarat maksajien kesken ja tulevaisuudessa jokainen hoitaisi oman eläkepakettinsa itse, tai jäisi perus kansan eläkkeen varaan. monessa maassa voit kuitata maksamasi eläkkeet könttä summalla ulos kun jäät eläkkeelle, tai voit saada kuukausittain. Itse ottaisin könttänä koska olisi aikaa kuluttaa ja viettää elämäni ehtoon paremmissa oloissa.

    • Vakuutusyhtiöiden eläkevastuu: 27 miljardia/vuosi x 20 -25 eläkevuotta keskimäärin ~ 550 – 700 miljardia euroa. Suomen BKT on 215 miljardia, siis 2 – 3 kertaa suomen BKT:n verran eläkevastuita. Vieläkö on halukkuutta jakaa eläkkeet etukäteen. Semmoisia ei ole olemassakaan, mutta tuo 27 miljardia/vuosi löytyy kyllä, joka on muuten 27/215 x 100 =13% suomen BKT:sta.
      Milenkiintoista, että niin moni välttyy maksamasta eläkekymmenyksensä, että jotkut tahot joutuvat maksamaan 24%.

  3. Onko oikeudenmukaista, että 40- ja 50-luvulla syntyneet saavat huomattavasti paremman eläkkeen kuin esim. 80- ja 90-luvulla? Mielestäni nykyinen eläkejärjestelmä on lähes rikollisen huono tuleville eläkeläisille, eikä sillä siten ole legitimiteettiä jatkossa.

    • Sehän voitaisiin kiinnittää olveksi 13% suomen BKT:stä. Euro muuttuu: euro tänään ei ole saman arvoinen 30 vuoden päästä. Suomen BKT ei ole nettomääräisesti sama 30 vuoden päästä.

    • Kaikkiin asioihin on monta näkökulmaa – tässä toinen: monet sukupolveni ihmiset ovat tehneet palkkatyötä 50 vuotta, kuten itsekin, ja maksaneet koko ajalta veroja sekä työeläkemaksuja, tosin alle 22 vuotiaana saatu palkka ei sisälly eläkeoikeuteen (8 vuotta mulla). Näillä maksamillamme veroilla on kustannettu nykyisten keski-ikäisten lähes ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Nykypolvi alkaa palkkatyön usein vasta 25-30 vuoden iässä ja vaikka eläkeikää nostetaan niin harva pääsee edes 40 vuoden työuraan.

    • Ei voi kun kunnioittaa tuon sukupolven sisukkuutta ja sinnikkyyttä. Monelta nuoremmalta tahtoo unohtua, että te teitte hyvinvointivaltion ja nyt kerätään sen hedelmiä välillä liiankin ahneesti, kun pitää vielä velkaa ottaa.

  4. Onpa ainoihin eletty kun kadehtitaan 40-luvulla syntyneiden eläkkeitä. kaksitoistavuotiaasta lähtien on työtä tehty, yhteiskunnan velvoitteet hoidettu ja eikä olla työtunteja laskettu. Kun kävimme töissä ei ollut yhteiskunnan lastenhoitoja , Maksoimme kaiken itse ja palkat olivat pienet mutta osasimme elää senmukaisesti, ei tuhlattu joutavaan. Eläke on 1000 euroa, ei tulisi mieleenkään mennä yhteiskunnan pussille. Teen täyttä työpäivää omassa yrityksessäni ,nyt73 vuotiaana. Yrittäjältä eläke puolitettiin, kun oli maksanut lakimääräiset eläkemaksut.Tekisittepä nuoremmatkin sen työmäärän minkä olemme tehneet. Kun. menemme hautaaan ,loppuu moni yritys ja monelta toimeentulo vaikeutuu.

    • Ei voi kun kunnioittaa tuon sukupolven sisukkuutta ja sinnikkyyttä. Monelta nuoremmalta tahtoo unohtua, että te teitte hyvinvointivaltion ja nyt kerätään sen hedelmiä välillä liiankin ahneesti, kun pitää vielä velkaa ottaa.

  5. Seuraava sukupolvi saattaa olla se viimeinen sukupolvi mikä saa eläkettä jos ei ihmisillä asenne elämää ja luontoa kohtaan muutu paremmaksi.
    Mitäs sillä rahalla jos ei kerran ole elämääkään ?
    Elämme täällä rakkautta ja avunantoa varten emmekä rahaa varten. Henkimaailmassa ei ole enää minkään maan valuuttaa. Siellä kysytään vain hyviä tekojasi.

  6. Homström ei ole Nobel-palkittu. Tuota virheellistä tietoa levitetään jatkuvasti. Nobelin testamentissa ei ole mitään mainintaa talousopin palkinnosta.

  7. 25-vuotta eläkkeeseen ja realisti.

    Noh. Laskitte sitä miten haluatte niin eläkkeet ei tule riittämään siinä muodossa kuin nyt luullaan. Kyllä jotain saa, mutta se voikin vain riittää köyhään elämään eläkepäivinä eikä siihen mitä suhteessa kukin on maksanut.

    Ikävä huomata maksaneensa eläkettä puolet enemmän elinikänsä aikana kuin toinen vain saadakseen saman verran eläkettä kuin puolet vähemmän maksanut. Eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti tulevaisuudessa. Vai uskotteko pukkiin kaalimaan vartijana? Ei kannata uskoa kaikkea mitä kerrotaan vaan laskekaa itse hyvänen aika.

  8. 25-vuotta eläkkeeseen ja realisti.

    Ja vielä, että unohtakaa solidaarisuus raha-asioissa tänä päivänä. Ketään nuorta tulevaisuudessa tässä globaalissa maailmassa ja eu:ssa ei kiinnosta ns. maksaa kenenkään muu kuin itsensä eläkettä kuin pakolla.

    Joku kirjoitti jossain vaiheessa, että jälkipolvet huolehtivat. Voi tätä naiivisuuden määrää. Kansanedustajilta pitäisi lopettaa heidän eläkkeensä. Vain silloin olisi aito halu politiikassa huolehtia eläkkeistä tulevaisuuteen kun omatkin rahat on kyseessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *