Isona minusta tulee yrittäjä


 
Minna Palomurto
 
 

Ei hullumpi ajatus. Voisiko keskittyä työelämässä siihen, mikä kiinnostaa ja motivoi eniten? Omaan juttuun, josta saisi toimeentulonkin? Voisiko tehdä töitä silloin kun se itselle sopii, ja kantaa työn hedelmät itse? Olla itsensä pomo?

Yrittäminen on korkeakouluopiskelijan toiveammattien kärkiviisikossa, ja moni opiskelija pitää yrittämistä realistisena työuravaihtoehtona. 45 % alle 34-vuotiaista harkitsee yrityksen perustamista. Lukioissa jopa kahdeksan kymmenestä voisi ryhtyä isona yrittäjäksi.

Hyvä liikeidea ja yrittämisen palo auttavat nuorta yrittäjää alkuun. Sen lisäksi on hoidettava pari pakollista kuviota. Yrittäjälle on kaksi lakisääteistä maksua, jotka tulee järjestää kuntoon heti yritystoiminnan alussa. Yrittäjän tulee tehdä Yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL:n lisäksi maksetaan sotumaksu Verohallinnolle.

Yrittäjä kysyy heti, mitä hän hyötyy tästä ”pakosta”. Pakko on maksaa, mutta mihin kaikkeen YEL vaikuttaa?

Ilmarinen soitti yrittäjille kesän aikana ja kertoi, mistä yrittäjän eläkevakuutuksessa on kyse. Yhteydenottomme päätarkoituksena oli lisätä yrittäjän ymmärrystä vakuutus- ja sosiaaliturvan kattavuudesta. Puhelun keskeinen teema oli yrittäjän työtulo.

Mitä nuorempi yrittäjä oli, sitä innokkaammin hän keskusteli omasta yrittäjätoiminnastaan. Soittajamme kertoivat hänelle YEL:n vaikutuksista sosiaaliturvaan: YEL ei ole pelkkä vanhuuseläketurva, vaan esimerkiksi jos yrittäjä sairastuu tai saa lapsia, YEL-työtulo on pohjana Kelan maksamille päivärahoille. Tämä ei onneksi tullut yllätyksenä: mitä nuorempi yrittäjä on, sitä paremmin hän on tietoinen YEL:n vaikutuksista. Hän myös tietää, että maksua keventää neljän ensimmäisen vuoden aikana 22 %:n maksualennus ja maksut voi vähentää verotuksessa.

Usein puhelut päättyivät kiitoksiin: kun on jonkin aikaa tehnyt yrittäjänä töitä, ymmärtää, miten tärkeä asia YEL-työtulon pitäminen oikealla tasolla on, ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Tuli kertomuksia kaverin kavereista, joiden työkyky oli mennyt, ja ammatillisen kuntoutuksen kautta oli löytynyt uusi tapa tehdä työtä. Kun oli käynyt vielä ikävämmin, työkyvyttömyyseläke turvasi – onneksi – toimeentulon vanhuuseläkkeeseen asti.

Puheluiden aikana nuori yrittäjä myös mietti ääneen eläkejärjestelmän kestävyyttä. Hyvin usein YEL-vakuutuksesta puhuttiin vain sijoituksena, jota maksettuaan ei saa omiaan takaisin elinaikanaan. ”Paremman eläkkeen saa, kun sijoittaa rahat itse”, totesi pari vastaajaa.

Lakisääteisen eläketurvan suurin etu on se, että eläkettä saa niin kauan kuin elää. Se on elinikäinen vakuutus, jonka ostovoima pysyy indeksikorotusten vuoksi ennallaan. Vastaavaa sijoitustuotetta ei ole markkinoilla, koska vapaaehtoiset eläkesäästöt tai -sijoitukset voivat lakata liian aikaisin tai hävitä kokonaan. Lisäksi YEL turvaa laajasti, koska maksun pohjana oleva työtulo määrittää, mitä korvausta yrittäjä saa sairastuessaan, saadessaan lapsen, joutuessaan työttömäksi tai tultuaan työkyvyttömäksi. Mikään ei estä yrittäjää kuorruttamaan omaa eläketurvaansa YEL:n lisäksi vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Kukaan ei tiedä, miltä Suomi näyttää vuonna 2085. Laskelmat lakisääteisten eläkemenojen ja etuustason kehityksestä on kuitenkin tehty sinne asti. Muutokset ikärakenteessa ovat olleet tiedossa pitkään, ja niihin on varauduttu eläkejärjestelmän osalta.

Katso Ilmarisen sivuilta, tarvitsetko YEL-vakuutuksen.

Lähteet

Suomen Yrittäjät, Opiskelijasta yrittäjäksi, 2015

Yrittäjät maksavat liian pientä eläkettä, Anni Lassila, Helsingin Sanomat 16.6.2017

Jääkö seuraava sukupolvi ilman eläkettä? Parempaa elämää -blogi, Jaakko Kiander

Eläketurvakeskuksen Jukka Rantala sanoo, ettei talousnobelisti Bengt Holmström ole oikeilla jäljillä, Kauppalehti, 16.8.2017

Jere ja Teemu Ilmarisen asiakaspalvelusta

 
Kategoria(t): Yrittäjyys
Avainsana(t): , , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Isona minusta tulee yrittäjä

  1. YEL-järjestelmän eläkevaroja ei rahastoida, vaan ne kiertävät valtion budjetin kautta.

    Kysymys: Miten YEL-vakuutus toimii ”Kreikka-skenaariossa”, jossa 30 vuoden kuluttua vuosi vuodelta lisävelkaa ottava valtiomme ei kenties saakaan enempää velkaa, kansalaisilla ei lisääntyvän automaation takia ole riittävästi korkean tuottavuuden töitä maksakseen nykyisenlaisia veroja, ja tuppeen jo valmiiksi nostettuja veroja ei kansainvälisen kilpailun takia voi nostaa. Kreikka on tässä tilanteessa ja siellä eläkkeitä leikataan. Siinä tilanteessa on turha vedota lakisääteisiin etuuksiin, jos rahaa takavuosina luvattujen etuuksien maksamiseen ei yksinkertaisesti vain ole.

    Ymmärrän että Minna markkinoi tässä työnantajansa tarjoamia semikaupallisia palveluita, mutta ettei nyt vain tulisi annettua sellaisia tulevaisuuden lupauksia joiden kestävyydestä ei ole varmaa takuuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *