50 shades of green: Voiko green bondeilla rahoittaa puhtaampaa maailmaa?


 
Tiina Landau
 
 

Green bondilla tarkoitetaan joukkovelkakirjalainaa, jonka käyttötarkoitukseksi yritys tai muu liikkeeseenlaskija on määritellyt ympäristöystävälliset, esimerkiksi energiatehokkuuden tai uusiutuvan energian hankkeet. Ne ovat vasta murto-osa lainamarkkinoista. Kasvu on kuitenkin ollut huimaa viime vuosina ja meillä Ilmarisessakin on jo tehty joitakin sijoituksia niihin. Olemme asettaneet ilmastoperiaatteissamme tavoitteeksi kasvattaa sijoituksiamme green bondeihin silloin, kun ne täyttävät myös muut sijoituksille asettamamme kriteerit.

Perinteisesti on nähty, että vain osakkeenomistaja voi vaikuttaa suoraan yrityksen toimintaan – omistus kun tuo jo määritelmän mukaan yhtiöissä äänivaltaa, jota käytämme yhtiökokouksissa ja lisäksi keskusteluissa yhtiökokousten välillä. Velkojalla vastaavia oikeuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan ei muodollisesti ole, mutta myös sijoituspäätöksillä on vaikutusta – lainarahaa markkinoilta hakeva yritys on riippuvainen siitä, ovatko sijoittajat valmiita antamaan rahoitusta ja mihin hintaan.

Green bondeilla yritykset tavoittelevat uusia sijoittajia, jotka pitävät vastuullisuutta tärkeänä. Taustalla vaikuttaa kansainvälinen Green Bond Principles -standardi, jota yhä useampi liikkeeseenlaskija noudattaa. Monet myös hankkivat ulkopuolisen asiantuntijalausunnon periaatteiden noudattamisesta. Nämä periaatteet eivät kuitenkaan vielä itsessään kerro, miten vastuullisia yksittäiset green bondit ja niiden liikkeeseenlaskijat ovat. Asiantuntijalausuntoja antavista tahoista norjalainen voittoa tavoittelematon tutkimuskeskus CICERO käyttää green bondin tarkempaan määrittelyyn vihreän eri sävyjä: tumman vihreät bondit ovat erityisen ympäristöystävällisiä ja vaalean vihreät vähemmän. 50 shades of grey -kirjojen suosion ollessa kuumimmillaan alan tilaisuudessa esitellyt different shades of green -jaottelut herättivät aluksi vähän naureskelua. Vakavasti puhuen kuitenkin: jos koko markkinalle tulee vastaava luokittelu luottoluokittaja S&P:n ehdotuksen mukaan, helpottaisi se green bondeihin sijoittavien ymmärrystä.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta on yhä epäselvää, missä määrin green bondit jouduttavat muutosta reaalimaailmassa. Niissä ei ole lisäisyyden vaatimusta eli rahoituksen ei tarvitse kohdistua hankkeisiin, jotka eivät muuten toteutuisi ja itse asiassa ei edes uusiin hankkeisiin. Uudelleenrahoitus on keskeisessä asemassa velkamarkkinoilla kokonaisuudessaan ja niin myös green bondeissa. Ylipäänsä rahoitukseen ja liiketoimintaan kuuluu se, että ainoastaan kannattaviin hankkeisiin ryhdytään – jotta green bond voisi tehdä hankkeista kannattavampia ja olla sitä kautta avainasemassa hankkeen toteutumiseen, tulisi sen tuoman rahoituksen olla halvempaa yrityksille. Harva instituutiosijoittaja voi kuitenkaan tehdä kompromissia tuoton suhteen, joten isoa mittakaavaa green bond -markkinoilla ei voi saavuttaa korkeammin hinnoitelluilla bondeilla.

Hämmennystä herättää lisäksi se, että green bondien liikkeeseenlaskijoissa on myös yrityksiä, joiden pääliiketoimintaa ei yleensä pidetä erityisen ympäristöystävällisenä – esimerkkinä öljy-yhtiöt. Myös green bondien rahoituksella aikaan saatu ympäristövaikutus voi vaihdella paljon liikkeeseenlaskijoiden välillä. Osa sijoittajista on asettanut tarkempia toimialarajoitteita ja laatuvaatimuksia green bondeille – joskus myös sillä seurauksella, ettei markkinoilta oikein löydykään vaatimukset täyttäviä bondeja.

Green bondit eivät ehkä siis suoraan tee maailmaa vihreämmäksi. Ne eivät myöskään auta hallitsemaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sijoitusten tuotoille: jos yhtiö menee konkurssiin, bondin vihreys ei vaikuta siihen, missä järjestyksessä velkojat saavat perittyä omiaan. Sen sijaan niiden välittäjät ja liikkeeseenlaskijat ovat kuvanneet hieman yllättäviä vaikutuksia: green bondit ovat tuoneet monessa yhtiössä vastuullisuusasiat talousjohtajan pöydälle ja sitä kautta vastuullisen liiketoiminnan merkitys on kasvanut sisäisesti. Tällä hetkellä green bondien etuna näyttääkin olevan erityisesti se mahdollisuus, että voimme myös velkasijoittajana olla osana kehitystä, joka nostaa vastuullisuuden merkitystä strategisesti -tuotoista tinkimättä.

Tiina Landau
Vastullisen sijoittamisen senior-analyytikko
Ilmarinen
@TiinaLandau