Muutos – uhka vai mahdollisuus?


 
Milja Helin
 
 

Nykyinen työelämä on jatkuvassa muutoksessa, muutos on jo arkipäivää. Jatkuva muutos synnyttää kuitenkin epävarmuutta ja sekaannusta. Miten selviämme muutoksesta? Onko se uhka vai mahdollisuus? Odotatko itse innolla muutosta, vai tunnetko kauhua ja muutosvastarintaa?

Ihmiset suhtautuvat muutokseen eri tavalla. Osa on innoissaan ja odottavalla mielellä: muutetaan heti, muutetaan kaikki, aloitetaan heti, miksi mitään ei tapahdu? Toinen puoli taas kauhistuu ja vastustaa: miksi pitää muuttaa? Mikä vika on vanhassa? Uudet asiat herättävät epäluuloja, uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Vanha on tuttua ja turvallista, kuinka meidän nyt käy?

Olen ehtinyt olla mukana jo aika monenlaisissa työelämän muutoksissa. Myös Ilmarisessa on käynnissä muutosten syksy, tulossa on integraatio ja toimitusjohtajakin vaihtuu. Mutta yritykset vaihtavat nykyään nimeä ja omistajaa, fuusioituvat, käyvät läpi yt-neuvotteluja ja organisaatiouudistuksia joka päivä. Epävarmuus ja jatkuvassa muutoksessa eläminen on kuitenkin suurimmalle osalle ihmisistä stressaavaa. Töissä on vaikea keskittyä omiin työtehtäviin, jos koko ajan kalvaa epävarmuus tulevaisuudesta ja oman työn jatkosta.

Hyvällä johtamisella ja viestinnällä on olennainen merkitys muutoksen onnistumisessa. Organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti Pekka Järvinen sanoo, että jatkuva muutos vaatii jämäkkää muutoksen johtamista. Muutoksen pelko tai odotus voi lamauttaa paitsi työntekijöitä, myös kokonaisia yrityksiä: mitään uutta ei kannata aloittaa, hankkeita ei käynnistetä, uudistuksia ei tehdä, koska kaikki odottavat muutosta.

Järvinen sanoo, että isot muutokset, kuten fuusiot, yrityskaupat tai irtisanomiset, ovat esimiesten koetinkiviä. Silloin yhteinen vahva tahtotila ja oma usko muutokseen on erityisesti esimiehille tärkeää. Muutosvastarintaa on aina, ja muutos tapahtuu aina hitaammin kuin kuvitellaan, Järvinen muistuttaa.

Omia tunteita tai muutosvastarintaa ei kannata säikähtää: tunteet voivat vaihdella ja mennä välillä melkoista vuoristorataakin. Itselleen on annettava aikaa sopeutua, ajatella ja käydä rauhassa läpi asioita. Hötkyilyyn tai hätäisiin johtopäätöksiin ei kannata sortua, vaan harkita rauhassa tilannetta. Mitä tämä minulle merkitsee? Entä meidän yksikölle? Varmuuden vuoksi jonkinlainen Plan B tai varasuunnitelma kannattaa toki nykyään olla kaikilla. Muutosta odottaessa voi vaikka listata omia henkilökohtaisia tavoitteita, unelmia ja odotuksia. Millaisia mahdollisuuksia muutos tuo? Mitä minä haluaisin tehdä isona? Mitkä ovat vaihtoehdot, jos nykyinen työni loppuu? Koskaan ei tiedä, milloin se sitku tai joskus -aika itse kullekin koittaa.

Mielestäni parhaiten muutosprosessissa pärjäävät ne ihmiset, joilla on korkea stressinsietokyky ja vahva usko omaan osaamiseen ja kykyihin. Liiallisesta empatiasta muita kohtaan ja turhasta murehtimisesta saattaa olla muutostilanteessa vain haittaa. Eli toisin sanoen: lehmän hermot, kärsivällisyyttä ja vahva usko omaan tekemiseen ja osaamiseen. Lisäksi muutos vaatii vahvan vision ja yhteisen päämäärän, jota kohti ollaan menossa. Näillä eväillä pitäisi pahimmat muutospaineet taklata. Ja jos sitten luuta alkaa viuhua niin, että muutos saneeraa oman työnkin ulos, niin sitten sitä vasta muutosta saakin alkaa miettiä.

Muutosvalmius, joustavuus ja ketteryys ovat nykymaailmassa välttämättömiä olemassaolon edellytyksiä. On hienoa, jos yritys tai ihminen tekee oikeaksi uskomaansa asiaa, mutta vaarallista on tehdä samaa asiaa liian kauan. Ennen vanhaan tämä varmaan tiivistyi sananlaskuksi: Maailma muuttuu, Eskoseni! Ja muutoksessa voi joko olla mukana tai siitä voi myös nopeasti tipahtaa. Ja seuraavaksi tuleekin jo uusi muutos, joka kumoaa edellisen muutoksen ja taas ollaan uuden edessä.

Milja Helin
@MiljaHelin

Viestintäpäällikkö
Ilmarinen

Pidä huolta omasta hymystäsi. Hymyyn eli parempaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jotta voit rakentaa parempaa työelämää. Katso: www.ilmarinen.fi/hymy

Lue Pekka Järvisen haastattelu Kauppalehti studiosta, Sinustako Johtamisen mestari

Parempaa johtamista ja työkykyä, Ilmarisen Valmentamo