Muutos – mahdollisuus pysähtyä oman elämän äärelle


 
Barbro Björkestam-Bärlund
 
 

Joku viisas on sanonut, että muutos on kuin tuuli purjehtijalle. Emme voi vaikuttaa siihen mistäpäin tuulee ja kuinka kovaa, mutta onneksi voimme aina säätää purjeemme niin, että tuulesta huolimatta pääsemme perille. Kryssillä menee yleensä vain vähän enemmän aikaa kuin myötätuulessa, mutta satamaan päästään.

Haluamme jokainen olla ruorissa omassa elämässämme. Matruusina saattaa pelottaa, kun ei ole täydellistä kontrollia ja hallintaa keskellä myrskyä. Silloin on vain pakko luottaa kapteenin kykyyn saattaa vene turvallisesti määränpäähänsä.

Keittiöpsykologina olen päätynyt siihen, että työhyvinvointiin tarvitaan merkityksellisyyttä, hallinnan- ja aikaansaamisen tunnetta sekä liittymisen tunnetta. Muutostilanteissa hallinnantunne helposti horjuu ja tuntuu siltä, että on väliaikaisesti joutunut pois elämänsä kuskinpaikalta. Muutos pelottaa lähtökohtaisesti aina joko enemmän tai vähemmän. Joskus se tuntuu positiivisina perhosina vatsassa, joskus taas pelko on lamaannuttava.

Sairastuttuani vakavasti vuoden alussa koin konkreettisesti sen, mitä tarkoittaa kun hallinnantunne pettää. Pelko oli suuri, mutta oli vain pakko luottaa siihen, että minua hoitavat lääkärit tekevät viisaita päätöksiä. Elämäni oli tähän kevääseen saakka soljunut varsin mukavasti ja myötätuulta oli ollut sopivissa määrin – ei liikaa eikä liian vähän. Mutta sitten yllättäen tuli pakko pysähtyä oman elämän isojen kysymysten äärelle. Mitkä asiat tuovat elämääni merkityksellisyyttä, jos elämä jääkin odotettua paljon lyhyemmäksi? Mitkä ihmissuhteet ovat ylläpitämisen arvoisia, jos ei kaikkia ehdi tai pysty ylläpitämään? Mistä ammentaa voimia arkeen, kun koko elämästä oli muodostunut iso kysymysmerkki? Oman elämän inventaari on ollut raskasta tehdä, mutta olen myös samalla kiitollinen siitä, että pysähtymisen myötä tiedän mitä elämältäni haluan ja mitä arvostan.

Voi olla niinkin, että muutos, jonka keskellä elämme, tuuppaa meitä puntaroimaan, mitä elämässä arvostamme, mihin suuntaan haluamme mennä ja kenen seurassa. Se antaa meille mahdollisuuden miettiä, mitkä arjen asiat antavat meille voimia mennä eteenpäin, vaikka merellä on väliaikaisesti sumuista.

Tämän vuoden aikana on minulle tullut todella selväksi, että on asioita elämässä, joihin voin vaikuttaa. Ja sitten on asioita, jotka eivät ole minun päätettävissäni. Minua koossa pitänyt voima on ollut niinkin yksinkertainen asia kun hyvä perusarki. Se on pitänyt ajatukseni poissa murheista ja vahvasti kiinni elämänmakuisessa elämässä. Päivä kerrallaan meiningillä olen mennyt. Päiviini olen tietoisesti yrittänyt saada mahtumaan sopivasti työntekoa, liikuntaa, ystävien tapaamista, ulkoilua ja lukemista. Erikoismausteena on ollut ulkosaariston karut maisemat ja meri. Meri on aina palauttanut minulle asioiden mittasuhteet silloin, kun pää on ollut ”tungokseen saakka täynnä ajatuksia ja huolia”. Olen myös vahvasti sisäistänyt sen, että elämä on 10 % sitä, mitä minulle tapahtuu ja 90 % sitä, miten siihen asennoidun. Kaikkeen emme voi vaikuttaa elämässä, mutta asenteensa voi jokainen valita.

Toivon, että sinäkin maltat pysähtyä hetkeksi. Mistä sinä ammennat voimia arkeesi juuri tällä hetkellä? Mistä saat tulta purjeisiisi? Jokainen tietää itse parhaiten, mistä se pieni ”kultareunus” ja ”loma päässä pyörivistä ajatuksista” itselleen tulee. Pidä huolta omasta hymystäsi.

Björkestam-Bärlund Barbro
Henkilöstön kehittämispäällikkö
Ilmarinen
@bjorkestam

Hymyyn eli parempaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jotta voit rakentaa parempaa työelämää. Katso: www.ilmarinen.fi/hymy

 

 

 
Kategoria(t): Ilmarinen, Johtaminen, Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

4 vastausta artikkeliin: “Muutos – mahdollisuus pysähtyä oman elämän äärelle

  1. Kiitos Barbro! Todella ihana kirjoitus ja tuo suhteellisuudentajua joskus hektisen arjen keskelle – silloin kun tuntuu että itse ei ole ruorissa, pitää vain luottaa siihen joka on. Ja tehdä parhaansa vallitsevissa tuulissa. Hyviä tuulia sinulle jatkossa 🙂

    • Aivan samoja tunteita. Täällä Amerikassa pian juhlitaan Kiitospäivää (Thanksgiving) joten toivotan meille kaikille monia kiitollisuuden syitä. Isoisäni oli merikapteeni Pohjanmerellä ja ajattelen usein elämääni purjehtimisen kuvissa. Carl Jung sanoi kerran että yritys kontrolloida elämää olisi kuin pieni ihminen seisomassa valtavan meren rannalla huutamassa riehuville aalloille: ¨STOP¨! Itse harrastan Tai Chi’ta Tyynenmeren rannalla Kaliforniassa ja tiedän että kun Pohjoistuuli antaa parhaansa ei kannata taistella vastaan vaan yhtyä tanssiin, muuten löytää itsensä maassa suu täynnä hiekkaa. Kokemus opettaa. Erinomainen artikkeli ja vastaus! Kiitos Barbro ja Vappu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *