Rakentamisen laatu tehdään yhteistyöllä


 
Niina Rajakoski
 
 

Viimeaikainen keskustelu rakentamisen laadusta herätti myös minut ottamaan kantaa tulikuumaan laatukeskusteluun. Betonirakentamisen laatuongelmia on käsitelty julkisuudessa, eikä puurakentaminenkaan ole selvinnyt moitteitta. On hyvä, että esille tulleet ongelmat korjataan ja selvitetään. Oli rakennusmateriaali tai -tapa mikä tahansa, on yksi asia selvää: rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus on oltava kaikkien rakennusalan toimijoiden yhteinen tavoite. Sen pitää olla meidän takaraivossa, verkkokalvoilla ja dna:ssa – ja isolla osalla jo onkin.

Ilmarinen on Suomen suurimpia rakennuttajia ja samalla alan iso työllistäjä. Rakennuttamamme kiinteistöt toimivat suomalaisten eläkkeiden katteena tulevien vuosikymmenten tai jopa vuosisadan ajan: siksi meille on ensisijaisen tärkeää toimia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti niin suunnittelu-, toteutus- kuin rakentamisvaiheessa.

Seuraamme aktiivisesti markkinoita ja alan kehitystä ja olemme mukana erilaisissa alan tutkimushankkeissa. Ymmärrys muuttuvasta ympäristöstä, vaateista ja kehityksestä on kelkassa pysymisen elinehto. Suomessa rakentamisen olosuhteet eivät tulevaisuudessa ole yhtään helpommat; päinvastoin myrskyt, rankkasateet, lämpötilaerot ja suhteellinen kosteus todennäköisesti vain lisääntyvät. Nämä erityispiirteet tulee ottaa huomioon kaikissa rakentamisen vaiheissa. On opittava paljon uutta, ja poisopittava samassa mitassa vanhaa.

Rakennusalalla on tehty ja tehdään koko ajan toimenpiteitä mm. laadun, työturvallisuuden ja kosteudenhallinnan parantamiseksi. Nämä toimenpiteet ja niiden käyttöönotto ovat meidän toimijoiden ykkösagendalla ja prioriteettilistalla korkeimmilla sijoilla. Ja näissä on myös saavutettu paljon onnistumisia.

Mitä me voisimme tehdä vielä paremmin? Ensinnäkin meidän tilaajien tulee vaatia niin itseltämme kuin työmailta ja konsulteilta osaamista, ymmärtämistä sekä teknistä, toiminnallista ja asiakkaan kokemaa toteutuksen ja lopputuotteen laatua. Välillä olen aistinut ja kuullutkin ihmeteltävän, että miksi ihmeessä te vaaditte noin paljon. Uskon, että moni Ilmarisen kanssa yhteistyötä tehnyt toimija saa tästä palkinnon takuuaikana ja sen jälkeen. Meillä on esimerkiksi ollut jo pitkään käytössä suunnitelmien ulkopuolinen tarkastaja, jonka käytön koen todella tärkeäksi laadukkaan lopputuotteen varmistamisessa. Suosittelen tätä lämpimästi myös muille, vaikka viranomainen ei sitä vaatisikaan.

Konsulttien oma sisäinen valvonta pitää toimia ruuhka-aikoinakin, jottei virheellisiä suunnitelmia, materiaalien yhteensopivuusongelmia tai virheellisiä tulkintoja pääse suunnittelupöydältä tai valvonnasta tuotantoon. Työmaiden tulee olla tarkkana suunnitelmien kanssa ja huutaa ”hep”, kun on pienikin epäilys, ettei suunnitelmaa voida toteuttaa, tai lopputuotteen tai rakenteen turvallisuudesta tai toimivuudesta herää epäilyksiä. Työmaiden pitää myös puuttua virheelliseen työn suorittamiseen ja tehdä korjaavat toimenpiteet heti, jottei virhe kertaannu eri vaiheiden aikana. Lisäksi niin tilaajien kuin työmaiden tulee ottaa nollatoleranssi kosteuden osalta.

Loppujen lopuksi tämä kaikki on meistä ihmisistä kiinni: kuinka hyvin ja avoimesti suunnitteluporukka pystyy asioista keskustelemaan ja haastamaan toisiaan sekä myöntämään ja korjaamaan syntyneitä virheitä. Avoimuus, rehellisyys, luottamus ja rakentava ilmapiiri ovat tunnusomaista onnistuneille hankkeille.

Virheen sattuessa nostetaan käsi ylös, sovitaan korjausvastuut ja korjataan. Kenenkään etu ei ole, että asia paisuu, vaan eri tahojen on suoraselkäisesti kannettava vastuunsa. Virheisiin sisältyy aina myös mahdollisuus oppia ja parantaa toimintatapoja. On niitä meillekin sattunut. Virheistä saadut opit viemme suunnitteluohjeisiimme ja seuraavien hankkeiden tietoon. Tällä varmistamme, ettemme toista samaa virhettä enää seuraavalla kerralla.

Yhdessä me näitä hommia teemme, ja yhdessä me laitamme asiat myös kuntoon!

Niina Rajakoski
rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen

@NiinaRajakoski

 

Ilmarinen on yksi suurimpia kiinteistösijoittajia sekä merkittävä rakennuttaja Suomessa. Tutustu Ilmarisen kiinteistöihin tästä

 

 
Kategoria(t): Rakentaminen, Vastuullisuus
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

5 vastausta artikkeliin: “Rakentamisen laatu tehdään yhteistyöllä

  1. Rakentamisen laatu on halki ihmiskunnan historian ollut suoraan verrannollinen yhteiskunnan moraalin tilaan. Kun moraali romahtaa yhteiskunnassa, laskee myös rakentamisen laatu. Tällöin laatua yritetään parantaa säädöksiä kiristämällä, julkista byrokratiaa kasvattamalla ja valvontaa lisäämällä, mikä syö tuttavuutta eikä aina paranna laatua. Moraali on hyvin toimivan yhteiskunnan selkäranka!

    • Yhteistyön lisäksi suomalaisille rakennusmiehille pitää maksaa palkkaa ainakin 15€ tunti, eikä oteta halpatyövoimaa ulkomailta. Sehän on rakennusliikkeille tietysti edullisempaa kun ulkomaalaiset tekevät saman työn 5-8€ tunti. Näin suomalaisten rakentajien työttömyys vain kasvaa.

      • Ulkomainen halpatyövoima ei laadullisesti kykene samaan kuin suomalaiset ammattimiehet, minkä takia suomalaiset joutuvat korjaamaan heidän jälkensä. Tälläinen rakennuttaminen on silti ilmeisesti tuottavaa, kun sitä suositaan. Vuosikymmeniä sitten, kun olin rakennuksilla kesätöissä, oli työmoraali vielä hyvä ja työnjohtoa vähän. Kaksituhattaluvulla kiersin rakennustyömailla työssä oppijoita seuraamassa, tuntui työnjohtoa olevan enemmän kuin työntekijöitä valvomassa työntekoa. Oli tosi huvittaa katsella, kun työnjohto ei ymmärtänyt, että vierastyövoima teki töitä ihan päin peetä ja ammattitaidottomasti. Kun siitä huomautin, oli vastaus, ettei haittaa, kun jäävät piiloon. Ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen saaneet rakennusalan asiantuntijat eivät valitettavasti ymmärrä paljon mitään suoritustason töistä, mikä heikentää oleellisesti työn tuottavuutta.

  2. Ulkomainen halpatyövoima ei laadullisesti kykene samaan kuin suomalaiset ammattimiehet, minkä takia suomalaiset joutuvat korjaamaan heidän jälkensä. Tälläinen rakennuttaminen on silti ilmeisesti tuottavaa, kun sitä suositaan. Vuosikymmeniä sitten, kun olin rakennuksilla kesätöissä, oli työmoraali vielä hyvä ja työnjohtoa vähän. Kaksituhattaluvulla kiersin rakennustyömailla työssä oppijoita seuraamassa, tuntui työnjohtoa olevan enemmän kuin työntekijöitä valvomassa työntekoa. Oli tosi huvittaa katsella, kun työnjohto ei ymmärtänyt, että vierastyövoima teki töitä ihan päin peetä ja ammattitaidottomasti. Kun siitä huomautin, oli vastaus, ettei haittaa, kun jäävät piiloon. Ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen saaneet rakennusalan asiantuntijat eivät valitettavasti ymmärrä paljon mitään suoritustason töistä, mikä heikentää oleellisesti työn tuottavuutta.

  3. Nytkyään rakennustyömaat viipyvät 3-5 kertaa pitenpään kuin esim. 80 luvulla.
    Miksi?
    Nykyäänhän on paljon paremmat työkalut ja koneet.
    Laatu surkeaa.
    Mestarit työmailla osaa vain katsoa, että kypärät on päässä ja liivit päällä.
    Kuka maksaa??? No asiakas tietenkin.
    Talo jossa asun kävi idän ihmemiehet tekemässä kattoa. Vettä tuli sisään kuin aisaa.
    Taloyhtiön piikkiin kai sekin meni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *