#MeToo – Miksi Suomen yritysmaailma vaikenee?


 
Katja Atsar
 
 

Viime viikot somessa ja perinteisessä mediassa on puhuttu #MeToo-kampanjasta. Kampanjassa seksuaalisen häirinnän uhrit ovat tulleet nimellään ja kokemuksillaan esiin eri puolilla maailmaa. Joissain maissa tai aloilla #MeToo on aiheuttanut myrskyn, toisaalla vain pientä liikehdintää. HS kysyi 27.11.2017, miksi urheilu vaikenee. Kaarina Hazard ihmetteli taannoin radio Yle Suomessa, miksi koko Suomi vaikenee. Minä mietin, miksi yritysmaailma vaikenee, ja samalla häpeän syvästi.

Mieleeni nousee häpeä ja asian painaminen villaisella, kun pohdin Suomen #MeToo-kampanjaa. Ovatko nämä teemoja, jotka voi liittää suomalaisuuteen yleisemminkin? Koska työelämän uudistaminen ja raju muuttuminen pakottavat meidät tarkastelemaan tekemistämme kriittisesti ja rohkeasti, en voi ajatella parempaa ajankohtaa olla rohkea ja ravistella rakenteita ja käytäntöjä.

Kun #MeToo-kampanja nousi otsikoihin, olin lähinnä hämmentynyt, mutta myös vihainen ja surullinen. Uskon, että lähes jokaisella naisella on omakohtaisia kokemuksia häirinnästä. Aloin pohtia, kuinka monet lääppimiset, huutelut ja itsensäpaljastamiset olin itse päästänyt läpi sormieni? Olin pitänyt häirintää jokseenkin normaalina – asiana, jonka kanssa jokainen tyttö joutuu kasvamaan. Samalla olen yrittänyt muistaa työpaikoilla tai muualla urallani tapahtuneita, itseeni kohdistuneita tapauksia. Niitä ei ole.

Olen saanut tehdä töitä fiksujen, empaattisten ja korrektien miesten kanssa. Olen saanut nauttia kohteliaisuuksista ja ihastumisista. Olen ollut osana jätkäporukoita, joiden jutut ovat olleet roiseja, mutta ovat naurattaneet myös minua. Olen saanut työskennellä isojen kansainvälisten yritysten johtajien kanssa ja olen ollut ainut nainen johtoryhmässä, jossa työskenneltiin Lapissa kelomökissä useita kertoja. Olen ollut johtajien kanssa myöhään iltaisin töissä ja pikkutunneilla saanut kyytejä kotiin. Olen törmännyt lasikattoon ainakin kaksi kertaa ja kuullut joskus tytöttelyä, mutta koskaan minua ei ole työympäristössä seksuaalisesti häiritty tai ahdisteltu.

Johtuuko siis yritysmaailman vaitonaisuus siitä, ettei työpaikoilla ole häirintää? Ei varmasti! Pelko ja häpeä pitävät hiljaisina, sillä iso osa ihmisistä ei ole ollut yhtä onnekkaita kuin minä. On aika olla rohkea, ja mielestäni myös miesten on uskallettava puhua omista kokemuksistaan.

Lopuksi vielä häpeään. Häpeän suomalaisten hiljaisuutta ja rohkeuden puutetta. Häpeän, että julkitulot ovat muutamien rohkeiden, lähinnä nuorten opiskelijoiden harteilla, jotka ovat uskaltaneet kertoa. Ennen kaikkea häpeän, etten ole osannut tai ymmärtänyt pitää meteliä julkisella paikalla tapahtuneesta ja minuun kohdistuneesta häirinnästä.

Kiitos teille miehille, jotka olette olleet kollegoitani, tukijoitani, johtajiani ja työntekijöitäni. Teitä korrektisti käyttäytyviä on paljon ja siksi te voitte puolustaa niitä, jotka rohkenevat rikkoa vaikenemisen.

Katja Atsar
Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Pidä huolta omasta hymystäsi. Hymyyn eli parempaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jotta voit rakentaa parempaa työelämää. Katso: www.ilmarinen.fi/hymy

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Vastuullisuus
Avainsana(t): , , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

7 vastausta artikkeliin: “#MeToo – Miksi Suomen yritysmaailma vaikenee?

  1. Olen ihmeissäni tästä koko me too: Jutusta kun on unohdettu vallan miten pahaa jälkeä pedofiilit saavat aikaan petheen sisällä.

  2. Tässä kamppanjassa on sellainen erikoinen piirre, kun jotakuta syytetään ahdistelusta, niin se on tuomio samantien. Ei juridinen, vaan sosiaalinen. Ja kuitenkin, meillä pitäisi olla systeemi, jossa syyte, valamiehistö ja tuomio ei tapahdu somen kautta. Sitä kautta pakotetaan ”syytetty” eroamaan vain, koska joku syytti

    Se on leima, josta ei päästä eroon, vaikka olisi syytön. Ja oikeasti, kaivetaan 20-30 vuotta vanhoja asioita. Kamppanja on hyvä, oikeutettukin, mutta nykyään asenne on se, että pelkkä sanamuoto on ”ahdistelua”, koska kaikesta loukkaannutaan. Kaikesta.

    Ja se viimeinen fakta: Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

  3. Käsittämätöntä on, että me too kampanjassa ei puhuta 2015 jälkeen räjähdysmäisesti kasvaneista raiskaus tilastoista. Vie pohjan pois koko me toolta kun pahimmat tapaukset hymistellään näkymättömiin.

    • Olisikohan syynä pelko mitä sitten jos kertoo.?
      Esim.miten käy lasten kiusataanko heitä sen asian vuoksi.
      Pelko omasta turvallisuudesta. Kuka suojelee sen
      paljastuksn jälkeen perhettä jääkö ihminen yksin?
      Ehkä näitäkin pohditaan.

  4. Tämä blogikirjoitus on sanalla sanoen typerä. Kirjoittaja ei ole havainnut työelämässä seksuaalista häirintää, mutta on satavarma, että sitä tapahtuu. Hän häpeää asiaa niin että korvat punoittavat varmaan vielä joulunakin. Häirintää tapahtuu, sen on selvä, mutta sen mittakaava ei ole tiedossa. Tällaiset puolihuolimattomat heitot ja suoranaiset väitteet ja syyllistämiset ovat älyllistä epärehellisyyttä. Hiukan etoo myös tuo rehvastelu ”jätkäporukoissa” kulkemisesta. Roisit vitsit kelokämpällä naurattavat, mutta auta armias jos niitä kuulee työpaikalla, niin ainakin viran puolesta täytyy olla hurjan vihainen ja ….häpeissään.

  5. Onko tämän kirjoittaja tosiaan työssä Ilmarisessa, suomalaisessa työeläkeyhtiössä, jonka yksi tehtävä on parantaa työhyvinvointia? Hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä ja vastuullista, tietoon perustuvaa toimintaa. Miten siihen sopii se, että Ilmarisen edustaja kertaheitolla leimaa suomalaiset työpaikat häirinnän pesäpaikoiksi ja häiritsijöiden suojelijoiksi. Näinkö pahoja suomalaiset yritykset, työntekijät ja esimiehet tosiaan ovat. Tämän tyyppinen perusteeton yleistys ei edistä suomalaisten hyvinvointia työpaikoillaan, ei myöskään Ilmarisen tehtävää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *