Huutava ihminen tarvitsee läsnäoloa


 
Oskar Francke
 
 

Taannoin kummipoikani ristiäisissä pappi totesi juhlaväelle kastettavan pojan olevan paikan rehellisin ihminen. Vastasyntynyt ilmaiseekin kaikki tarpeensa rehellisesti ja tyyliltään hyvin primitiivisesti. Vanhempien jatkuva läsnäolo on lapsukaiselle välttämätöntä. Nälkä, väsymys, kuuma, kylmä ja moni muu tunne ilmaistaan voimakkaasti rääkäisten, tarvittaessa monta kertaa aikaan ja paikkaan katsomatta. Kilometrien lisääntyessä sanavarasto kasvaa, toisaalta myös tunteet ja tarpeet lisääntyvät sekä muuttavat muotoaan. Teini-ikäisellä kommunikointikykyä olisi jo syvempään tunteiden ilmaisuun, mutta epävarmuutta lisää uudet kokemukset ja ajatukset sekä minäkäsityksen vahva keskeneräisyys. On haastavaa olla täysin rehellinen itselleen tai muille ihmisille, kun palikat oman pään sisällä sinkoilevat ja hakevat paikkaansa.

Aikuisiällä minäkuva on vahvistunut ja näin ollen tunteiden ja tarpeiden ilmaisukyky on teoriassa jo helpompaa. Elämä koostuu kuitenkin monista eri yhteisöistä, joissa on erilaisia sääntöjä ja kemioita ihmisten välillä. Tämä luo toisenlaista epävarmuutta, kun esimerkiksi työelämässä lähtökohtana on elannon tuottaminen itselle ja mahdollisesti muille. Psykologiset perustarpeet eivät ole kuitenkaan minnekään hävinneet: ihminen tarvitsee tulla nähdyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi myös työelämässä.

Olen pohtinut, miten työelämässä näitä tarpeita saisi parhaiten ruokittua. Tarpeiden täyttyminen on pääasiassa omasta tekemisestä ja asennoitumisesta kiinni, ja yksi tällaisen asenteen saavuttamista edistävä tekijä on esimiehen rooli työyhteisössä. Esimiehen täytyy olla läsnä. Esimiehen kommunikoinnin perustana on empatiakyky, toisen ihmisen arvostaminen ja tekemiseen luottaminen.

Vastasyntyneen ihmisen läsnäolon tarve poikkeaa tietenkin aikuisen tarpeesta. Kuitenkin psykologisen turvan ja hyvinvoinnin mahdollistaminen on mielestäni esimiehen päävastuu, vaikka aikuisten maailmassa turva tarkoittanee enemmänkin reiluutta ja hyvinvointi ennakoitavuutta. Työelämässä esimies voi omalla toiminnallaan tukea näiden tarpeiden täyttymistä ja toisaalta taas hankaloittaa näiden toteutumista. Esimiehen läsnäolo on mielestäni olennainen osa toimivaa työelämää sekä yksilön että ryhmän kohdalla, ja huojentavaa kyllä, läsnäolo koostuu suhteellisen pienistä asioista.

Läsnäolo on fyysistä ja henkistä. Ihmisen ja ryhmän toiveita sekä tarpeita kannattaa kuunnella ja keskustella niistä, eli yksinkertaisesti olla mukana arjessa. Läsnäolon vaikutuksen voimakkuutta vankistaa esimiehen ymmärrys kokonaisuudesta ja konkreettisesti siitä, mitä tiimi ja sen yksittäinen jäsen tekevät. Esimies arvostaa osaamista ja luottaa ammattitaitoon tarvittaessa ohjaten sekä tavoitteet mahdollisimman selvästi ilmaisten. Tekemisen rönsyillessä tai huolen painaessa esimies palauttaa fokuksen perustehtävän suorittamiseen sekä siihen, mihin itse voidaan vaikuttaa.

Esimiehen empaattisuus ja läsnäolo nousevat arvoon arvaamattomaan henkilökohtaisen tai kollektiivisen kriisin aikana. Esimies on käytettävissä tarvittaessa, eikä asioiden setvimistä tulisi jättää esimerkiksi kuukausittaiseen tapaamisen. Tukea tarvitaan tilanteen tullen ja ongelmien selvittämiseen varataan yhteinen aika. Esimiehen tulisi pyrkiä osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen sekä antaa parhaan mahdollisen tuen luottaen työntekijän substanssiosaamiseen. Kuten useassa asiassa niin tässäkään lopputulos ei välttämättä ole paras anti, vaan yhdessä sen saavuttamiseksi tehty työ luo jo itsessään paljon hyvää.

Oskar Francke
palvelupäällikkö
Ilmarinen

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Pidä huolta omasta hymystäsi. Hymyyn eli parempaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jotta voit rakentaa parempaa työelämää. Katso: www.ilmarinen.fi/hymy