Työkyvyttömyys tulee kalliiksi – torjumme riskiä yhdessä


 
Pekka Puustinen
 
 

Kysymys, joka nousee aika ajoin esille: miksi eläkeyhtiöt sijoittavat rahaa työhyvinvointihankkeisiin? Lyhyt vastaus: Työeläkeyhtiö ei ole vain vanhuuseläkeyhtiö vaan myös työkyvyttömyyseläkeyhtiö. Lähes joka kymmenes eläke-euro maksetaan työkyvyttömyyseläkkeinä. Työkyvyttömyys on yksilölle traaginen tapahtuma ja merkittävä yhteiskunnallinen kustannus. Ilmarinen maksoi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä liki 400 miljoonaa euroa. Näin ollen työkyvyttömyyden torjuminen on työeläkeyhtiölle yhtä oleellista kuin vaikka taloyhtiöille talvella katujen hiekoittaminen liukastumisvammojen ehkäisemiseksi. Vakuuttamisestahan tässä on kyse.

Parantamalla työelämän laatua voimme alentaa työkyvyttömyysriskiä ja näin vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Yleensä työtyytyväisyys paranee ja sairauspoissaolot vähenevät niissä yrityksissä, joissa kehittämistoimia on toteutettu. Siinä samalla pitenevät myös työurat – ja monen ihmisen elämänlaatu paranee. Myös asiakasyritysten kokema hyöty yhdessä Ilmarisen kanssa tehtävistä työkykyhankkeista on parantunut: viime vuonna asteikoilla 1-5 se oli 4,5 (vuonna 2016 4,0).

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2007 hakemuksia oli vielä 29 600 kappaletta, lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2017 työeläkejärjestelmässä ratkaistiin 21 800 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Myönteiseen kehitykseen on monia syitä, mutta epäilemättä työhyvinvointihankkeilla ja toimivalla ammatillisella kuntoutuksella on tässä merkittävä rooli. Kuntoutuksen suosio onkin jatkanut kasvuaan myös viime vuonna, ja noin 70 prosenttia Ilmarisen kuntoutujista sijoittui takaisin työelämään.

Työhyvinvointitoimintaa koskeva ohjeistus uusittiin keväällä 2016. Mielestäni selkeät yhteiset pelisäännöt lisäävät osaltaan toiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistävät eläkealan kilpailua etenkin laadukkailla palveluilla. Uuden ohjeistuksen myötä työhyvinvointitoimintaan käytettävä kokonaissumma sekä myös yksittäisten asiakasyritysten kanssa tehtäviin työhyvinvointihankkeisiin käytettävät summat ovat pienentyneet merkittävästi. Kokonaisuutena työhyvinvointihankkeisiin käytimme Ilmarisessa viime vuonna 6,8 miljoonaa euroa (9,5 milj. euroa 2016). Koko yhteiskunnalle panostus hyvään työkykyyn on tärkeää, koska tekemätön työ aiheuttaa Suomen yrityssektoriin suhteutettuna vuosittain arviolta 3,5 miljardin euron kustannukset.

Vaikka rahasumma on pienentynyt, on toiminnan tehokkuus kasvanut. Vuoden 2017 aikana Ilmarisella oli käynnissä yli 2 300 (v. 2016: 2 100 valmennusta) erillistä työkykyä ja parempaa työelämää rakentavaa hanketta yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Näiden hankkeiden piiriin kuului noin 135 000 Ilmarisessa vakuutettua työntekijää. Järjestimme asiakasyrityksille myös eri puolilla Suomea 44 Parempaa työelämää -valmennusta ja webinaaria, joihin osallistui noin 3 000 henkilöä (v. 2016 osallistujia oli noin 2 500). Parempaa työelämää -palveluja tarjoamme kaiken kokoisille yrityksille. Esimerkiksi Parempi Vire -palvelullamme on jo yli 40 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka ovat sekä isojen että pienten yritysten henkilöstöä ja yrittäjiä.

Työkykyä edistävät hankkeet ovat asiakkaiden ja Ilmarisen yhteisiä kehittämisprojekteja, joissa yritys parantaa esimerkiksi työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä tai johtamisen ja tiimityön käytäntöjä. Yhtenä esimerkkinä Inlookin kanssa tekemämme yhteistyö. Työhyvinvointihankkeissa asiakasyrityksen oma rahallinen panostus on aina vähintään sama kuin Ilmarisen rahallinen panostus. Varmistamme yhdessä, että rahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja oikein. Olennaista on se, kuinka hyvin pystymme näillä hankkeilla tukemaan työkykyä.  Siksi yhteistyö asiakkaiden kanssa on aina suunnitelmallista, tavoitteellista sekä mitattavaa ja hankkeet suunnataan yhdessä tunnistettuihin, työkyvyttömyysriskiä pienentäviin kehityskohteisiin.

Minä uskon, että saamme jatkossa vieläkin parempia tuloksia asiakkaiden kanssa tehdyistä työkykyhankkeista. Panostamme Ilmarisessa voimakkaasti palvelukehitykseen, jotta voimme tarjota asiakkaille lisää helppokäyttöisiä, työkykyä parantavia ja niiden seurantaa helpottavia työkaluja. Lisäksi olemme tänä vuonna jo vahvistaneet työkykyyn ja työkykyjohtamiseen liittyviä tutkimusresurssejamme. Tämä kaikki kannattaa, koska työkykyyn sijoitettu euro näkyy paitsi parantuneena henkilöstön työhyvinvointina myös suoraan viivan alla yritysten tuloksessa.

Pekka Puustinen
asiakkuusjohtaja
Ilmarinen