Tärkein työelämätaito, jonka tarvitset


 
Henna Ahtola
 
 

Osaamisen kehittäminen on työelämän kannalta välttämätön taito. Organisaatioiden ja yksilöiden kyky oppia ja uudistua erottaa tulevaisuuden menestyjät toisistaan. Vain uudistumisella rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä.

Tulevaisuuden työelämän yksityiskohtien osalta moni asia on epäselvä, mutta oppimisen ja osaamisen kehittämisen tärkeydestä ovat samaa mieltä niin yritysjohto kuin asiantuntijat.

Ihmisen näkökulmasta tässä keskustelussa jää usein kuitenkin leijumaan ilmaan hämmentävä kysymys: Jos jatkuva oppiminen ja uudistuminen ovat tärkeitä, niin mitä tässä sitten pitäisi oppia?

Mitä pitäisi oppia?

Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, koska toimintaympäristön muutos on nopeaa. Erilaisille tulevaisuuden skenaariolle yhteistä on lähinnä epätarkkuus sekä toteutumisen epävarmuus. Kykymme suunnitella tulevaisuutta on parhaimmillaankin vajavaista, sillä muutosnopeuden lisäksi tulevaisuuden kuviin vaikuttavat tekijät ovat hyvin moninaisia (esim. teknologia, lainsäädäntö, kuluttajien valmius, taloudellinen tilanne jne.).

Meillä on lukuisia vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Joudumme tässä hetkessä tekemään päätöksen siitä, mihin niistä panostamme. Vasta tulevaisuudessa tiedämme, panostimmeko oikein.

Tämä kehitys haastaa vallitsevan käsityksemme koulutuksesta, ammatista ja työelämästä. Siis sellaisesta työelämästä, jossa tulevaisuuden työtehtävät ovat tunnettuja ja jossa koulutus sekä kehittyminen voidaan suunnitella pitkälle eteenpäin. Miten työ muuttuu? Mitkä ammatit katoavat? Mitä ammatteja tulee tilalle?

Tällä hetkellä vallitseva ymmärrys on se, että ihmisen tekemä työ painottuu luovaan, sosiaaliseen ja ongelmanratkaisukeskeiseen tekemiseen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Syntyy helposti kuva uhkaavasta ja epävarmasta maailmasta. Miten valmistautua johonkin, jota ei tiedetä vielä olevan olemassa?

Tunnista ja johda vahvuuksia

On hyvä muistaa, että meille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa on edelleen keskeistä saada vastaukset kysymyksiin ”kuka minä olen” ja ”miten minä olen suhteessa ympäröivään maailmaan”. Näiden kysymysten ympäriltä löytyvät myös vahvuutemme. Asiat, joihin olemme luontaisesti suuntautuneet. Asiat, jotka ovat meille tärkeitä ja merkityksellisiä. Asiat, joiden toteuttaminen – kontekstista riippumatta – saa meidät kukoistamaan.

Uskon, että ihmisen vahvuuksista johtaminen on tulevaisuuden työelämän kannalta välttämätön kehityssuunta. Yksilön näkökulmasta omien vahvuuksien tunnistaminen on keskeinen työelämätaito.

Vahvuudessa ei ole kysymys pelkästään luontaisesta ominaisuudesta tai opitusta taidosta, vaan näiden yhdistelmästä. Vahvuudet rakentuvat luontaisten taipumusten ja yksilön merkityksellisenä pitämien asioiden ympärille. Ne eivät myöskään ole kiveen kirjoitettuja, vaan eläviä ja kehittyviä. Tavat ja ympäristö, joissa vahvuuksia käytetään, muuttuvat niin ihmisen kuin ympäristön tarpeiden myötä. Ihminen, jonka vahvuuksiin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutustaidot, voi soveltaa kyseistä vahvuuttaan joustavasti monenlaisessa tehtävässä ja ammatissa. Vahvuuden ydin säilyy kuitenkin samana.

Vahvuudet toimivat kompassina

Vahvuuspohjainen ajattelu vähentää riippuvuutta tulevaisuuden skenaarioista. Se ruokkii ihmisen turvallisuuden tunnetta ja lisää hyvinvointia yksilötasolla. Ihminen tutkitusti kukoistaa saadessaan työskennellä omien vahvuuksiensa ympärillä, mikä taas hyödyttää työnantajaa ja yhteiskuntaa.

Työelämän ja yhteiskunnalliset muutokset luovat epävarmuutta ja levottomuutta. Vahvuudet ovat keskeinen osa ihmisyyttä – muuta varmaa meillä ei ole. Vahvuudet toimivat kompassina tilanteessa, jossa on sekä epävarmuutta että mahdollisuuksia.

Jos alamme oppia enemmän omista vahvuuksistamme ja niiden hyödyntämisestä työelämässä, voimme ottaa oikeita askelia jo tässä hetkessä, vaikka tulevaisuudenkuvat ovatkin epäselviä. Me luomme valinnoillamme maailman, jossa haluamme olla.

Henna Ahtola
palvelujohtaja, Parempaa työelämää -palvelut
Ilmarinen
@henna_ahtola

Kirjoittaja suhtautuu intohimoisesti työelämän muutokseen, parempaan johtamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen sekä näkee ne keskeisenä kilpailutekijänä tulevaisuuden organisaatioille.

Lue myös:
Työelämän muutoksesta ja uuden oppimisen tärkeydestä kirjoittaa myös Ilmarisen toimitusjohtajana 1.8. aloittava Jouko Pölönen.
Jouko Pölönen: Uuden oppiminen on tulevaisuuden tärkein työelämätaito

 
Kategoria(t): Johtaminen, Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

Vastaus artikkeliin: “Tärkein työelämätaito, jonka tarvitset

  1. ” Vain uudistumisella rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä.”

    Jos katsoo hallituksen touhuja,
    tai vaikka Helsingin kaupungin touhuja, niin kyllä säätäminen ja duunarin kusettaminen ovat paljon enemmän käytetyt tavat huolehtia kilpailukyvystä.

    Hallitus haluaa tehdä maasta omistavan luokan ja kapitalistin mukaisen orjatyövoimakalifaatin.
    Helsingin kaupunki pelkää taas erilaisten joukkoliikkumistapojen kilpailutusta, kuin ruttoa.

    Siellä ei todellakaan kysellä uudistumisen perään.
    Mielummin pysyteltäisiin vanhassa pre-EU -ajassa, kun kaikilla oli taattu oma hiekkalaatikko, jolla leikkiä vailla tulostavoitteita tai tehokkuuskäppyröitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.