Kääntyykö eliniänodote laskuun?


 
Jaakko Kiander
 
 

Viime viikolla tiedotusvälineissä uutisoitiin British Medical Journalissa ilmestyneestä tieteellisestä artikkelista, jossa kerrottiin elinajanodotteen lyhentyneen 12 teollisuusmaassa vuonna 2015. Useimmissa maissa tämä lasku jäi väliaikaiseksi, mutta Yhdysvalloissa ja Britanniassa elinajanodotteen aleneminen näyttää pysyvämmältä ilmiöltä.

Elinajanodotteen aleneminen ei sinänsä ole poikkeuksellista. Pieniä, esimerkiksi influenssaepiemian aiheuttamia alenemia on yksittäisissä maissa tapahtunut ennenkin. Odottamatonta oli tällä kertaa kuitenkin se, että mitatut alenemat olivat aiemmin havaittuja suurempia ja tapahtuivat monessa maassa samaan aikaan. Yllättävää on ollut myös se, että Yhdysvalloissa ja Britanniassa lasku ei ole enää satunnaisvaihtelua, vaan kyse on jostain vakavammasta. Tärkeimpänä selittäjänä Yhdysvaltojen osalta on pidetty opioidien väärinkäytön kasvua.

Olemme tottuneet uskomaan elinajan odotteen kasvuun

Uutiset eliniänodotteen laskusta ovat yllättäviä myös sen vuoksi, että olemme tottuneet uskomaan elinajan odotteen jatkuvaan kasvuun. Tähän on ollut hyviä perusteita. Eliniän kasvu on ollut pitkään globaali ilmiö, joka alkoi nykyisissä teollisuusmaissa jo noin 200 vuotta sitten. Eliniänodotetta on pidentänyt varsinkin lapsikuolleisuuden väheneminen, mutta etenkin viime vuosikymmeninä myös yli 65-vuotiaiden jäljellä olevan eliniänodote on kasvanut. Tämän kehityksen on oletettu jatkuvan edelleen tällä vuosisadalla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteet olettavat eliniän odotteen pidentyvän edelleen usealla vuodella vuoteen 2050 mennessä.

Jonkun kehityksen jatkuminen pitkään ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sama kehityskulku jatkuisi väistämättä loputtomiin. Vanhenemisen tutkijat keskustelevat siitä, onko ihmisen iällä jokin absoluuttinen yläraja, jota ei voi ylittää. Silti voidaan arvioida, että jo tähän mennessä saavutetun varsin korkean eliniänodotteen kasvattaminen edelleen edellyttäisi merkittäviä lääketieteellisiä läpimurtoja ja sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista. Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä.

Heikko talouskehitys lisää sosioekonomisia terveyseroja

Uusien tehokkaiden lääkkeiden ja hoitojen kehittäminen tappaviin sairauksiin (kuten syöpään ja dementiaan) on käynyt entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Talouden heikko kehitys ja sosiaalipoliittiset laiminlyönnit ovat puolestaan johtaneet viime vuosien aikana joissain maissa sosioekonomisten terveyserojen kasvuun. Yhdysvaltain ja Britannian tilanne vaikuttaa tässä suhteessa heikolta.

Näiden ilmiöiden taustalla vaikuttaa todennäköisesti yleinen talouskehitys, joka on varsinkin 10 vuotta sitten puhjenneen globaalin finanssikriisin jälkeen ollut heikkoa. Tuottavuuden ja reaaliansioiden kasvu on monessa teollisuusmaassa ollut 2010-luvulla hyvin heikkoa, minkä seurauksena varsinkin työmarkkinoilta syrjäytyneiden elintaso on heikentynyt. Työttömyys ja köyhtyminen lisäävät tunnetusti kuolleisuutta. Lisäksi talouden heikko kehitys on johtanut monessa maassa myös sosiaali- ja terveysmenojen leikkauksiin. Samasta syystä myös tutkimustoiminnan resurssit ovat kehittyneet heikosti.

Elinajanodotteen lasku vaikuttaisi eläkkeisiin

Suomessa ei ole toistaiseksi koettu elinajanodotteen alentumista – Suomi oli parhaiten menestynyt maa BMJ:n tutkimuksessa. Eliniän pidentyminen näyttää kuitenkin myös meillä hitaammalta kuin joskus aiemmin oletettiin ja on mielenkiintoista nähdä, miltä Tilastokeskuksen seuraava väestöennuste näyttää.

Jos elinajanodotteen kasvu jää toistaiseksi oletettua pienemmäksi, sillä olisi vaikutuksia tuleville eläkeläisille ja eläkejärjestelmälle. Ensinnäkin eläkkeitä leikkaavan elinaikakertoimen vaikutus jäisi ennakoitua pienemmäksi: käytännössä siis eläkkeen määrä olisi hiukan suurempi, mitä nykyarviot antaisivat olettaa. Toiseksi eläkeikä nousisi odotettua vähemmän: eläkkeelle pääsisi siis nykyarvioita aiemmin.

Vaikutus olisi odotettavissa 2030-luvulta lähtien eläköityviin. Nykyisen eläkeuudistuksen yhteydessä näet sovittiin, että eläkkeen ikärajat sidotaan vuodesta 2030 alkaen elinajanodotteen kehitykseen.

Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko

Milloin ja miten eläkkeelle voi jäädä? Tutustu vaihtoehtoihin Ilmarisen verkkosivuilla.

 

 

 

 

 
Kategoria(t): Eläke, Eläkejärjestelmä, Talous
Avainsana(t): , , , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

10 vastausta artikkeliin: “Kääntyykö eliniänodote laskuun?

  1. Joutilaisuus lyhentää elinikää, samoin epäterveet elintavat. Tulevien sukupolvien elämä ei mitenkään hyvältä näytä, pitäisi opetella myös työntekoon.

  2. Kyllä, mutta pitäisi palata ”sähköjäniksen” roolista takaisin elämään ihmisiksi. Siihen kuuluu keskeisenä ekologisen tasapainon säilyttäminen, joka on maailman sivun ollut ns. herkkien indikaattoreiden vastuulla; heidän hälytyksiään valitettavasti ei enää viime vuosikymmeninä ole pidetty arvossa. Seurauksena ihmisestä on tullut eläinlaji, joka systemaattisesti tuhoaa ympäristöään, ja samalla koko kosmosta.

    ”Kun uskoo niitten asioitten tärkeyteen, joitten puolesta tekee työtä, jaksaa.” Noin SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi ”Takki naulaan” -ohjelmassa TV:ssa vuoden 1990 paikkeilla. Terveysturvallinen työ- ja elinympäristö on myös jaksamisen, hyvinvoinnin ja pitkän iän edellytys.

    Seuraavasta linkistä voi tutkia terveyden ja vanhenemisen yhteyksiä ratkaiseviin ympäristöriskeihin:

    journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2047487317734898

  3. Mielenkiintoinen kirjoitus. Uutta ja yllättävää on se, että kun eläkeyhtiöt ovat tähän asti puhuneet pelkästään pankki- ja finanssimaailman kieltä, niin nyt sieltä tulee ihminen, joka päästää suustaan sanan ’sosiaalipolitiikka’. Varmaan ensimmäinen kerta sitten 1980-luvun.

  4. Koska lapsikuolleisuus on Suomessa jo niin vähäistä, siitä suunnasta ei ole enää odotettavissa alenemista. Lapsikuolleisuus vaikuttaa kuitenin eniten vastasyntyneiden elinajaodotteeseen, jota yleisimmin käytetään hyvinvoinnin mittarina. Siten satunnaiset eläkeikäisten epidemiakuolemat heiluttavat enemmän elinajanodotetta.
    Suuri mielenkiinto myös kohdistuu Tilastokeskuksen uuden ennusteen hedelmällisyysoletukseen. Nykyinen, vuonna 2015 laadittu ennuste on nyt todella korkealla verrattuna totetuneeseen, ja jos hedelmällisyysoletus jäisi nyt nykytasolle, työikäisten ennustettu määrä jäisi selvästi nykyennustetta alemmas 2040-luvulta alkaen. Ja eläkkeet sen mukaiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.