Finanssikriisistä 10 vuotta – miltä maailma näyttää eläkesijoittajan silmin?


 
Mikko Mursula
 
 

Viime viikkoina olemme saaneet lukea muistokirjoituksia kymmenen vuotta sitten puhjenneesta finanssikriisistä, jonka seurauksena investointipankkeja ja sijoitusrahastoja kaatui ja yksityishenkilöiden asuntoja meni kasapäin pakkomyyntiin ympäri Yhdysvaltoja. Kriisin taustalla oli pitkään jatkunut yltiöpäinen velkavivun käyttö ja löperöt velanmyöntöperiaatteet yhdistettynä vajavaisiin riskienhallintatoimenpiteisiin. Tämä puolestaan johti Yhdysvaltain asuntomarkkinan romahtamiseen ja lopulta koko globaalin rahoitusjärjestelmän totaaliseen kaaokseen. Ilman apuun rynnänneitä keskuspankkeja ja nimenomaan ilman niiden synkronoituja ja laajuudeltaan ja kestoltaan täysin poikkeuksellisia rahapoliittisia toimenpiteitä hässäkästä ei olisi mitenkään selvitty.

Kriisin jäljet ovat selvästi edelleen nähtävissä. Maailmantalouden kasvu mateli pitkään potentiaalinsa alapuolella, yritysten investointihalukkuus romahti ja globaali julkisen talouden alijäämä ja siihen sidoksissa oleva julkisen talouden velkataakka paisuivat kumpikin lähelle ennätyslukemia. Keskuspankkien poikkeuksellisten toimenpiteiden seurauksena velan kokonaismäärä järjestelmässä kasvoi ja samalla merkittävä osa velasta siirtyi yksityiseltä puolelta julkisten toimijoiden taseisiin. Globaali pankkijärjestelmä sinänsä on myllerryksen jäljiltä selkeästi paremmassa kunnossa kuin ennen kriisin puhkeamista. Pankit ovat nyt huomattavasti tuhdimmin pääomitettuja ja rakenteeltaan yksinkertaisempia, ainakin jos asiaa tarkastelee riskienhallinnan ja likviditeetin näkökulmasta. Jotain hyvääkin on siis kriisistä jäljelle jäänyt.

Globaalille markkinalle ja useisiin omaisuusluokkiin sijoittavalle toimijalle finanssikriisin jälkeiset vuodet ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Ainoastaan vuosi 2011 oli haastavampi johtuen osakemarkkinoille osuneesta alakulosta. Ennätysalhainen korkotaso on ohjannut rahaa listattuihin ja listaamattomiin osakkeisiin, kiinteistömarkkinoille ja erityyppisiin infrastruktuurikohteisiin. Valtionlainasijoituksille on jahdattu tuottavampia vaihtoehtoja, ja jahdin seurauksena vaihtoehtoisten kohteiden hinnat ovat nousseet pudottaen samalla tulevaisuuden tuotto-odotukset historiassa toteutuneita alemmas.

Miten sitten tästä eteenpäin? Edellä kuvatun ilmiön jäljiltä on hyvä varautua maltillisempien sijoitustuottojen aikakauteen ja samalla hyväksyä ja tiedostaa sijoitussalkun todennäköisesti huonontunut likviditeettitaso. Jossain vaiheessa hidastuvalle uralle kääntyvä globaali talouskasvu ei välttämättä aiheuta finanssikriisin kaltaista rytinää. On kuitenkin hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä, että talouden käänne osuu hetkeen, jolloin korkotaso ainakaan Euroopassa ei ole vielä ehtinyt normalisoitua eikä EKP:n tase ole ehtinyt pienentyä. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että elvytysvara tulee olemaan selkeästi pienempi kuin mitä se on useimmissa aiemmissa talouskäänteissä ollut. Keskuspankkien vetoapuun ei siis kannata seuraavalla kierroksella ihan niin paljon luottaa.

Globaaleja rahavirtoja tarkasteltaessa huomaa selkeästi, ettei suurta rotaatiota omaisuusluokkien välillä ole vielä tapahtunut. Enkä usko sen ajan vielä olevankaan. Liikkeelle lähtöä jarruttaa esimerkiksi ennätysalhainen korkotaso varsinkin Euroopassa. Rotaation aikanaan käynnistyessä, jos historia itseään yhtään toistaa, rahaa alkaa virrata osakkeista (valtion)lainoihin, kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin ja saattaapa jopa kultakin taas sijoittajia kiinnostaa. Valuutoista esimerkiksi Japanin jeni, Sveitsin frangi ja Singaporen dollari ovat normaalisti epävarmuuden kasvaessa pärjänneet suhteellisessa tarkastelussa hyvin, kun taas kehittyvien talouksien omaisuuserät ja -valuutat ovat joutuneet paineen alle. Rotaatiota ja taloussyklin käännettä odotellessa sijoittaja pärjännee kohtuullisesti, jos valitsee osake- ja korkosijoituskohteensa tämänhetkisen tuloksentekokyvyn ja käteis- tai osinkotuoton perusteella ja antaa vähemmän painoarvoa esimerkiksi tulevaisuuden kunnianhimoisille kasvuodotuksille.

Seuraavaa käännettä odotellessa.

Mikko Mursula
Kirjoittaja on Ilmarisen sijoitusjohtaja.

 

Lue lisää Ilmarisen sijoitustoiminnan riskienhallinnasta sekä vastuullisen sijoittamisen periaatteista.