Kahdeksan tapaa välttää tuolikuolema – katso video!


 
Elsi Luomi
 
 

Istumatyön vaarallisuus nousi jälleen otsikoihin taannoin julkaistun Ville Vasankarin väitöskirjatutkimuksen myötä. Pitkäjaksoisen paikallaanolon on jo aikaisemmin todettu olevan sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Nyt syyniin joutuvat kaikki yli 10 minuutin istumisjaksot.

Törmään usein uskomukseen, että kuntoliikunta kumoaisi pitkäaikaisten istumisjaksojen terveysriskit. Olen kuullut kommentin ”voin istua paikallani koko työpäivän ja käyn illalla puntilla” valitettavan usein perusteluna istumisen tauottamisen välttämiselle. Toki liikunnan terveysvaikutukset ovat merkittävät, mutta istumisen aiheuttamat riskit ovat myös isot. Terveydestään huolehtivan tulisikin kiinnittää huomiota sekä varsinaisen liikunnan määrään että myös istumisen vähentämiseen.

Muista tauottaa riittävästi

Tällä hetkellä UKK-instituutti suosittelee työikäiselle pitkien istumisjaksojen tauottamista sekä päivittäisen istumisen rajoittamista alle yhdeksään tuntiin. Istumista on suositeltu tauotettavan aina tunnin tai jopa 30 minuutin jälkeen. Uuden tiedon valossa terveyden riskitekijöinä voidaan pitää päivän aikana esiintyviä useita yli 10 minuutin istumajaksoja.

Entä jos työni on täysin tietokoneen ääressä tapahtuvaa? Eihän kukaan voi keskeyttää työntekoaan ja jumpata 10 minuutin välein? 10 minuutin sääntö kuulostaa kieltämättä omaankin korvaani hurjalta. Työteho laskee ja hermotkin menee, mikäli takapuoli pitäisi kymmenen minuutin välein muistaa nostaa penkistä ylös.

Löydä omat tapasi aktiivisuuteen

Uskallan väittää, että valtaosan työpäivästään tällä hetkellä istuvan on täysin turha stressata näistä 10 minuutin pätkistä. Sen sijaan huomio kannattaa siirtää seuraaviin seikkoihin:

  1. Kuinka paljon istun päivittäin?
  2. Kuinka paljon pitkiä istumisjaksoja päivääni mahtuu?
  3. Mitä voin arjessa realistisesti tehdä näiden pitkien istumisjaksojen vähentämiseksi tai pilkkomiseksi, niin että saan kokonaisaikaa vähennettyä?

Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin vähennys päivittäisessä istumisessa ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa.

Mikäli työpäiväsi koostuu suurimmaksi osaksi istumisesta, kokeile seuraavia vinkkejä ja pyri löytämään tapa, jolla saat korvattua edes yhden 20 minuutin istumisjakson aktiivisuudella.

  1. Nouse ylös puhuessasi puhelimeen.
  2. Seisomatyöpiste käyttöön – nosta se ylös paikalta lähtiessäsi ja palatessasi tee hetki töitä seisten.
  3. Nouse ylös aina kun saat työn / sähköpostin valmiiksi – vaihda samalla vaikka työskentelyasentoa.
  4. Hanki työpisteelle aktivointivälineitä, jotka houkuttelevat korvaamaan tavallista istumista.
  5. Pidä palaveri seisten.
  6. Sovi kävelypalaveri.
  7. Vietä kahvihetki seisten.
  8. Käy juttelemassa työkaverille kasvotusten sähköpostin sijasta.

Katso koostevideo vinkeistä!

Elsi Luomi
@ElsiLuomi
liikuttaja, Ilmarinen

 

 
Kategoria(t): Työelämä, Työhyvinvointi, Työkyky
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

4 vastausta artikkeliin: “Kahdeksan tapaa välttää tuolikuolema – katso video!

  1. Hei Elsi,

    video oli oikein hyvä ja havainnollistava, miten voi istumatyötä tekevä ”liikahdella” työnlomassa ilman, että se häiritsee työntekemistä. Tuli kutenkin mieleeni kysyä, että mitenkäs esim. linja-autonkuljettajat voisivat ajovuoron aikana liikutella ”ahteriaan” kuljettajanpenkiltä? Heidän ammatissaan istumajakso kestää esim. kaupunkiliikenteessä 5,5 tuntia ja kaukoliikenteessä 4,5 tuntia kerrallaan. Ja kaupunkiliikenteessä bussit ovat automaatteja, joten vasemmalla jalalla ei oli edes kytkimen painamista. Oikeajalka liikkuu kaasun ja jarrupolkimen väliä. Kokonaistyöajat vaihtelevat esim. 8-13 tunnin välillä. Hartiat saavat vähän liikettä, kun isoa rattia kääntelee käännöksissä. Riittääkö tämä liikunta korvaamaan tuon ”konttoristin” liikunta mahdollisuuden? Minä tein aikoinani opetustyössä välillä 15-16 tuntisia, ns. tuplatyöpäiviä. Jalkani olivat aina turvoksissa. Nykyisin kun olen eläkkeellä ja liikun kotonakin lähes ohjeittesi mukaan, jalkani eivät ole koskaan turvoksissa. t. Sirkka

    • Tervehdys, Elsi!
      Luin merkittävän artikkelisi ja katsoin vauhtivideosi. Noin sitä pitää. On niissä ’vinkkiä’ eläkeläisellekin. Vaara on juuttua liian pitkiksi ajoiksi läppärin ääreen. Onneksi aktiivisuusranneke eli ’orjuuttaja’ patistaa liikkeelle vähintään tunnin välein. Silti suoritusten synkronointi kertoo lähes päivittäin, että olen ’ISTUNUT LIIAN MONTA TUNTIA, onneksi en kuitenkaan liian pitkiä aikoja kerrallaan’. Mutta, mutta. tänäänkin jo sain yhden passiivisuusleiman. Kiitos joka tapauksessa artikkelistasi ja videostasi. Onnitteluni myös merkkipäivänäsi 5.12.! Matti P.

  2. Virkeä, hauska ja informatiivinen video, kiitos.

    Katsoisin ehkä vielä koko IT-työympäristöä ja sen kuormitustekijöitä.

    Tässä muutama idea:

    – TCO International suositus: https://tcocertified.com/files/2015/12/TCO-Certified-Desktops-5.0.pdf

    – Wienin lääkäriyhdistyksen suositus: http://tinyurl.com/10-rules-eng

    – EUROPAEMin suositus: https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/reveh.2016.31.issue-3/reveh-2016-0011/reveh-2016-0011.xml , katso tasot sivulta 380 (18) alkaen

    Vielä: WHO IARC on luokitellut 2B luokkaan jo niin matalataajuiset magneettikentät kuin radiotaajuisen säteilyn. Ja nyt olisi tarve korottaa näitä luokituksia , https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28401165 .

    Siksi ideoin näitä juttuja.

    t: Mikko Ahonen, tutkija FT

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.