Parempaa eläketurvaa yrittäjille – millä keinoilla?


 
Jaakko Kiander
 
 

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti helmikuussa 2017 kolmikantaisen työryhmän selvittämään, miten yrittäjän eläkevakuuttamista pitäisi uudistaa. Selvitystyön tavoitteena on ollut löytää keinoja, joilla voitaisiin vähentää yrittäjätulon alivakuuttamista, mutta tarkoituksena oli myös löytää keinoja, joilla maksamisen ja vakuuttamisen menettelytapoja voisi sujuvoittaa.

Yrittäjäeläkkeen ongelmana on jo pidempään ollut, että yrittäjät valitsevat eläkevakuutuksessaan liian pienen tulotason vakuutuksensa perusteeksi. Tämän seurauksena yrittäjien sosiaaliturvan taso jää monesti heikommalle tasolle kuin palkansaajilla. Ero ei koske pelkästään vanhuuseläkettä vaan myös mahdollista työkyvyttömyyseläkettä, sairauspäivärahaa ja vanhempainrahaa, joiden taso riippuu myös YEL-vakuutuksessa kiinnitetystä yrittäjätulosta. Kyse on alivakuuttamisesta silloin, kun yrittäjä asettaa YEL-tulonsa selvästi hänen todellisia tulojaan matalammalle tasolle. Lain mukaan YEL-tulo pitäisi asettaa tasolle, joka vastaa samantyyppisestä työstä saatavaa palkkatuloa, mutta useimmiten tulo jää selvästi tämän tason alapuolelle.

Lisää viestintää YEL-vakuutuksesta

STM:n työryhmässä olivat edustettuina ministeriön ja työeläkealan lisäksi myös keskeiset työmarkkinajärjestöt ja Suomen Yrittäjät. Työryhmän kattava ja asiantunteva raportti sisältää useita ehdotuksia, joilla tähdätään YEL-työtulon määrittämisen ja tason parempaan arviointiin ja YEL-työtulon tason seurantaan. Viestintäkysymykset saavat myös raportissa paljon huomiota. Työryhmä toivoo, että YEL-vakuutukseen liittyvää viestintää ja yrittäjille menevää työeläkeotetta kehitettäisiin ja että alalle kehitettäisiin yhteinen YEL-laskuri.

Työryhmän mukaan yrittäjän työtulojen tulisi seurata nykyistä käytäntöä selkeämmin yrittäjän työpanoksen ja työskentelyn taloudellista arvoa. Näin YEL-vakuuttamisen tarkoitus turvata työuran aikaisen toimeentulon tason kohtuullinen säilyminen yrittäjän jäädessä eläkkeellä olisi saavutettavissa. Tämän vuoksi raportissa ehdotetaan, että yrittäjän YEL-työtulon määrittelystä ja sen tason arvioinnista tulisi säätää laissa nykyistä täsmällisemmin. Työryhmä myös haluaisi, että YEL-työtulo asetettaisiin tasolle, joka vastaisi paremmin todellista vertailukelpoista palkkatasoa. Jotta tämä voisi toteutua, tulisi työtulon arvioiminen toteuttaa eläkelaitoksissa mahdollisimman yhdenmukaisesti.

Kaikki työryhmän suositukset ovat sellaisia, että ne edellyttävät jatkovalmistelua. Tämän vuoksi nopeita muutoksia nykykäytäntöön ei ole luvassa.

Tavoitteena yrittäjien eläketurvan parantaminen

Suomen Yrittäjät jätti työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Järjestön mielipide heijastaa sen jäsenistön mielipiteitä, joissa nykyiseen YEL-järjestelmään suhtaudutaan kriittisesti. Monet yrittäjät kokevat YEL-järjestelmän kalliina ja hankalana. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät ei kannata YEL-työtulon tiukempaa määrittelyä vaan haluaa pikemminkin lisää joustoa työtulon määrittämiseen ja samalla vakuutettavan työtulon alarajan nostoa.

Aiheesta onkin luvassa vielä paljon keskustelua. STM:n työryhmän raportti lähtee lausuntokierrokselle, joka jatkuu toukokuulle asti. Sen jälkeen maan uusi hallitus joutuu pohtimaan, mitä asialle tehdään. Tavoitteesta eli yrittäjien eläketurvan parantamisesta näyttää olevan yksimielisyys mutta keinojen suhteen ei.

Mielestäni YEL on kuitenkin mainettaan parempi vakuutus. Olen aiemmin kirjoittanut, että yrittäjäeläke tarjoaa jo nyt todellisuudessa paremman etuustason kuin vastaavan suuruisella maksulla olisi saatavissa mistään muualta. Toivottavasti tuleva uudistus parantaa yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmää kohtaan.

Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko

Laske, kuinka yrittäjän työtulo vaikuttaa eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.
Yrittäjä, tule Ilmarisen asiakkaaksi!

 

 

 
Kategoria(t): Eläkejärjestelmä, Yrittäjyys
Avainsana(t): , .
Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
 

11 vastausta artikkeliin: “Parempaa eläketurvaa yrittäjille – millä keinoilla?

  1. Neuvokaa kuinka yrittäjät pystyvät maksamaan itselleen parempaa eläketurvaa.Maatalousyrittäjät maksavat pakollisen myel_vakuutuksen ja yrityksistä erikseen yel_vakuutuksen. Aikasemmin eläke kuitenkin puolitettiin. Näin meillä ikänsä kovaa työtä tehneillä eläkkeet ovat 700 – 1000 euroa kuukaudessa. Tässäkin on mukana myös kymmeniä vuosia muuta palkkatyötä. Kaikkein huonommassa asemassa Suomessa ovat yrittäjät.

      • Tutustuin linkittämääsi aineistoon, vaikka jo aijemmin tiedän valtion osallistuvan Myel- ja Yel-eläkerahastojen tukemiseen. Syy taloudelliseen kompensaatioon johtuu siitä, että kun aikanaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt loivat 1960- luvun alussa palkansaajien työeläkejärjestelmän, niin silloin ei poliittisista syistä katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä siitä yhdenvertaiseen lainsäädäntöön tähtäävää sote-järjestelmää.. vaan maatalousyrittäjät ja yksityisyrittäjät jätettiin ko. lainsäädännön ulkopuolelle. Kun myöhemmin 1970- luvulla poliittista tahtoa löytyi korjata tilanne, niin Myel-ja Yel-eläkevakuutusrahastojen kumulatiivinen pääoma ei voinut turvata samoin ehdoin maksuosuuksien ja vastaavien eläketasojen voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuvaa rahoitusta ilman valtion kompensaatiota. Kysymys on perustuslain tulkinnasta, jossa lähtökohtana on yhdenvertaisuus lain edessä subjektiivisesta oikeudesta perusturvaan, jonka nykyisen perustuslain tulkinnan mukaan työeläkkeen sosiaalivakuutusmaksut peritään samoin ehdoin suhteellisina lukuina luonnollisille henkilöille palkkasummasta tai työtulosta.

  2. Yel vaan minimin ja vakuutusyhtiöstä riittävä päivärahaturva ja pysyvän työkyvyttömyyden turva. Yel / tyel maksu on noussut 2000-luvulla 21,6 %:sta 25,2 %. Samalla eläkeikä on noussut ja elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään. Mitenkään ei voi enää perustella yel-vakuutuksen pitämistä oikealla tasolla. Sama olisi tyel-vakuutuksessa mutta työntekijä ei voi mitään, kun tämä menee palkan mukaan. Yrittäjä voi. Koko työeläkejärjetelmä pitäisi purkaa ja laittaa kaikki yhten yhtiöön. Säästö hallinnointikuluissa 500 ME. Samoin sijoitustoiminta on heikkoa (vaikka vakavaraisuus määräykset rajoittaa) sekä kaikilla työeläkeyhtiöillä sijoitustoiminnan kuluihin meni 1,4 miljardia. Miten tämä voi olla mahdollista nykyään. Jaakko Kiander ei taida kovin hyvin tuntea mitne yrittäjän sosiaaliturva muodostuu ja miten asian voi hoitaa vakuutukselle sekä sijoittaa itse rahat. Toki pitää muistaa, että yel on vähennyskelpoinen mutta silti.

    • Ei tule kauppoja Jaakko

      Tosiasia on, ettei säästäväisen ja sijoittamisesta riittävistä tietävän olisi viime vuosina kannattanut Yel-vakuutukseen sijoittaa lanttiakaan. Toki vakuutuksen myötä tulee muuta sosiaaliturvaa, mutta sijoituksena vakuutus on maineensa veroisesti huono. Jos yrittäjän ja yhtiön maksama vero on 20 % niin suuren eläkkeen maksaminen on verotuksellisestikin tehotonta. Itsellänikin pian tulevan eläkkeen marginaalivero nousisi korkeammaksi kuin millä maksun nyt vähennän. Parempi on rahat jättää yritykseen, josta voi tuloja myöhemmin nostaa palkkana, osinkona tai olla nostamatta ja käyttää esimerkiksi lasten hyväksi. Takuueläkkeen maksaminen riippumatta muista tuloista myös heikentää motivaatiota maksaa eläkettä, kun eläkettä saa ilmaiseksi ja omien sijoitusten tuoton siihen päälle. Tämä ei koske minua vaan nuoria yrittäjänalkuja ja pienen eläkekertymän omistavia vanhempia yrittäjiä ja toki siinä ottaa ison riskin lainsäädännön muutoksesta.

      Minun kohdallani, kun lapset ovat jo vanhempia he eivät myöskään montaa hetkeä saisi perhe-eläkettä jos kuolo korjaisi. Yritykseen jätetyn rahan saisivat perintönä. Ainoastaan työkyvyttömyystapauksessa yel-eläke olisi edullisempi, jos eläkeiän alkuun olisi vähänkin pitempi aika.

  3. Vai että oikein yrittäjien pientä eläkettä yritetään parantaa. Höpö höpö, tarkoituksena on vain saada eläkekarkurit takaisin maksamaan muiden eläkkeitä. Oikeasti YEL kannattaa säätää minimiin ja todellinen oikea eläketurva hoidetaan itselle muuta kautta, kuten kommenteissakin on todettu. Osallistuminen YEL:iin on vielä huonotuottoisempaa kuin osallistuminen Veikkauksen peleihin. Molemmissa on vieläpä sama pelinjärjestäjä, the Valtio. Kaupan päälle saa sitten vielä satavarmasti toteutuvan poliittisen riskin.

  4. pihalla on vakuutusväki. tässä mikään sujuvoittaminen ole kysymys.
    vaaditaan tyhjien maksujen lakkauttamista. se, mikä asiassa auttaisi oikeasti olisi eläkesysteemi, jossa annetaan ensin tienata, ja sitten vasta maksetaan, kun on kertynyt tuloa vähintään sama mitä palkansaajalla samasta työstä. käytännössä siis:
    yksinyrittäjän liikevaihto esim.10 000e/v -yel maksu n25%+muut arvatut kulut= jää 2-5000e/v millä ei elä.
    mikäli annettaisiin tehdä esim lv 30 000e jää yelin maksamisen jälkeen myös omaa palkkaa.
    mitä siis opimme:
    jos pienituloinen ”verotetaan” yel-ja -muilla huuhaa-maksuilla kuoliaaksi, loppuu yrittäminen.
    kuka tahansa ymmärtää ettei 10 000e tuloista ostella 15 000e eläkkeitä. TÄMÄ on the ongelma, ei mikään sujuvuus mistä olette tutkineet ja kehittäneet!
    näin eläkkeet jää pieneksi, kun kaikki irtain raha siirretään pikkufirmassa joko verottajalle tai vakuutusyhtiölle. tämä ei ole yrittäjän/itsensätyöllistäjän vika, vaan vakuutusyhtiöiden ahneuden syy. yrittäjälläkin olisi halu maksaa kallista yeliä, jos ensin voisi kehittää tuottavan firman, ja maksaa vasta sitten kun on mistä maksaa. tätä ei vakuutusyhtiöt ymmärrä. syynä lienee varma kuukausipalkka, joka tulee tilille teki töitä tai ei? se ei kannusta vakuutusjohtajia ja poliitikkoja todelliseen tuottavuuden kasvattamiseen eli arvonlisäykseen.

    tähän jos saadaan muutos näemme yrittäjätulojen räjähtävän kasvuun. myös alv, yhteisö ja tuloveronkanto tuottaisi enemmän. myös työpaikkoja olisi tulossa.

  5. laskurinne kertoo seuraavaa:
    saadakseen eläkettä 2 315 €/kk (Tavoite-eläkeikä 69 v 2 kk) tulee maksaa yeliä 1 205 €/kk.
    tämä tekee vuodessa (12 x 1205)= 14 460e eläkemaksuja. työtulo 60 000e!
    alle 30 000 liikevaihdolla ei makseta 14 640e vuodessa (=kulut 60% lvstä). ja kyseessä lasku joka heti ulosotossa jos et maksa ”suojelurahaa”.

    reilu 2000e/kk eläkettä vuosikymmenten päästä saattaa riittää asumiseen, ehkä muuhunkin.
    kannattaako maksaa pienempää eläkettä kun sillä ei sitten kuitenkaan pysty elämään?
    alle 20 000e liikevaihdosta on hulluutta maksaa tuhansia saamatta yhtään mitään vastineeksi.

    jos palkansaaja saa 60 000e samasta työstä (=5000e/kk) nauttii hän kelpo eläkettä.
    järjestelmä onkin tehty kiusaamaan yrittäjää, ja antamaan ay-väelle kunnon edut.

    • Ei tuo nyt ihan noin yksinkertaisesti mene 😀 Kävin laskemassa omilla spekseilläni saman.
      Omalla kertyneellä eläkkeelläni saisin 2 467 e/kk eläkettä (tavoite-eläkeikä 70,45 v) 45 000 euron vuosittaisella työtulolla. Vastaavalla palkalla saisin 2502 e/kk. Ero on siis 35 e/kk eli 420 e/vuodessa. Tietysti tuokin ero on vähän riipaiseva, mutta ei tuo vielä isoja muuta elintasossa.

      Taisit laskea eläkkeesi sen mukaan, että mitä sinun pitäisi nyt alkaa maksaa, jotta saavutaisit tuon eläkkeen. Et ota huomioon, että tähänastiset eläkemaksut ovat tähdänneet pienempään eläkkeeseen.

      YEL:ssä on näin nuoren yrittäjän näkökulmasta paljonkin korjattavaa. Esimerkiksi ihmetyttää, miksi se ei voisi olla verotuksen kaltainen todellisista tuloista määräytyvä maksu. Toki tätäkin niin kuin veroa voi kiertää kaikenlaisilla kikoilla. Mutta esim. jos perittäisiin sekä yrittäjän yrityksestään saamista kokonaistuloista, joka on verotuksen alaista? Ei stressaisi niin paljon, että osaako määrittää oikein työtulonsa.

      Mutta pointtina siis se, että aika lähelle vastaavalla työtulolla ja vastaavalla palkalla näyttäisi eläkkeen tasossa pääsevän.

  6. Yritän valaista yrittäjyyden dilemaa yli 40 vuoden kokemuksella ko. toiminnasta.. tosin pienimuotoisena ja osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Oy-muotoisen toiminnan paras hyöty oli perustettaessa 1980-luvulla selkeä jako kahteen verosubjektiin = yrityksen tuloslaskelma-ja tase sekä liikkeenharjoittajan oma hk. verotus – täysin toisistaan erillisenä. Aijemmin toiminimen ja henkilöyhtiöiden verotus oli osin viranomaisen taholta hyvin harkinnanvaraista, jakamalla yritystoiminnan verotettava tulos ansiotuloksi ja pääomatuloksi.Kuten Kiander toteaa, Yel-maksu määräytyy työtulon mukaan ja siitä käytännössä päätetään työmarkkinaosapuolten välillä, jossa sovitaan eri liitojen jäsenten mm. vähimmäispalkoista.Eläkelain mukaan ko. työtulo luo yrittäjän koko elinkaaren sosiaaliturvan ja sen mukaisesti yhdenvertaisesti on sidos palkansaajiin periaattella – samasta työstä sama palkka. Yel-maksu tulee olla suhteessa ammattitaitoon ja koulutukseen.. eikä ensisijaisesti tehdyn työn määrään tai siitä koituneeseen jalostusarvoon ja sen kannattavuuteen. Vaikka yrittäjä ei edes nostaisi palkaa yrityksestään, niin silti Yel-työtulo määrittää eläketulotason lisäksi hk. veroennakot = päiväraha-ja sairaanhoitomaksun sekä yle-veron, sekä md. harkinnanvaraisiin tulonsiirtoihin oikeuttavan laskennallisen ansiotason. Myös yksinyrittäjän on syytä vakuuttaa ed. kerrotussa tilanteessa itsensä vapaehtoisella tapaturmavakuutuksella, joka kattaa myös vapaa-ajan tapaturmat ja lisää sairausajan päivärahaa korvaamaan md. ulkopuolisen tilapäisen vuokratyövoiman kustannuksia omalta sairausajaltaan.

  7. Eläkelaskennasta.
    Siirryin osa-aikaeläkkeelle n.1v. sitten. Sain päätöksen, josta puuttui neljältä vuodelta maksamaani yel-lisämaksua. Sevittelyyn kului 2kk ja sain uuden päätöksen,joka lisäsi em. eläkettäni 300,-/kk. Uudessakin eläkepäätöksessä edelleen jätetty huomiotta maksamiani yel-lisämaksuja ja taas odottelua ja selittelyjä ja useita soittoja eläkeosastolle, viimein uusi päätös ja lisäys vielä n. 300,-/kk. Onnekseni tulosteena itselläni kaikki em. tiedot ja toki ne näkyivät saman firman eläkeotteellakin, eivät vaan välittyneet eläke-osastolle? Eläkkeen laskentaperusteita saajan vaikea ymmärtää ja ko. firmassa piti oleman ”maan paras asiantuntija”. Kauhulla odotan, alkaako sama selvittely uudelleen siirtyessäni kokonaan eläkkeelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.